Sana Olkiluoto tuo jokaiselle työelämää seuranneelle ensimmäiseksi mieleen ydintyömaahankkeen ja sen ympärillä vuosia jatkuneet ongelmat työntekijöiden oikeuksien kanssa. Ongelmien perimmäisiä syitä on arvuuteltu, mutta nyt on saatu myös tutkittua tietoa.
Olkiluodon ongelmien taustalla epäillään olevan rakennuttajan päätös tehdä suomalaisesta ydinvoimalatyömaasta ay-vapaa työmaa. Asia nousi keskiviikkona esille eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan järjestämästä Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työoloja käsittelevästä julkisesta kuulemisesta.
Helsingin yliopiston ydinvoimalan työmarkkinasuhteita käsittelevän tutkimuksen mukaan Olkiluoto kolmosen ongelmat alkoivat jo ennen rakentamisen aloittamista. Tutkimuksen mukaan pääurakoitsija Areva ei alun alkaen lähtenyt yhteistyöhön suomalaisen työmarkkinaosapuolen kanssa. Tutkijatohtori Markku Sippolan mukaan Areva teki strategisen valinnan pyrkiessään pitämään ammattiliitot työmaan ulkopuolella. Tätä vahvistaa se, että pääosa työvoimasta on lähetettyä työvoimaa. Näin suomalainen ammattiliittoihin kuuluva työvoima on työmaalla vähemmistönä.
Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan Teollisuuden Voiman tarjouspyyntö oli jo ylimalkainen. Tämä johti lopulta siihen, että Rinteen mukaan järjestäytymisvapaus on ollut vakavasti uhattuna työmaalla. Esimerkiksi 200 järjestäytymisen aloittanutta puolalaista sähkömiestä lähetettiin kiireesti kotimaahansa.
Työsuojeluviranomaiset suorittavat tarkastuksia resurssiensa mukaan, mutta työsuojelutarkastaja Anu Ikosen mukaan viranomaisille ei uskalleta kertoa ongelmista. Tämä koskee myös ammattiliittoja.
– Ihmiset pelkäävät ihan oikeasti, he eivät uskalla tulla käymään toimistossa, kertoi Rakennusliiton yhteysmiehenä Olkiluodossa toiminut Timo Kallio.
Ulkomaisen työvoiman valvonta helpottuu veronumeron käyttöönotolla, mutta Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön apulaisjohtajan Marko Niemelän mukaan ongelmia riittää. Ulkomainen yritys voi toimia Suomessa vuosia ilman, että vero- tai muut viranomaiset tietävät yrityksen ja sen työntekijöiden olemassaolosta.
Pitkät urakointiketjut ja lisääntyvä vuokratyövoiman käyttö vaikeuttavat ulkomaisten työntekijöiden aseman selvittämistä. Tilaajavastuulakia on tiukennettava. Sanktiot on saatava sellaisiksi, että niillä olisi todellista vaikutusta. Tietojen saaminen on edelleen ongelmallista, ja sitä kautta työehtosopimusmääräysten valvominen on vaikeata. Tähän on saatava muutos.
Miten tämä kaikki liittyy Keravaan ja kunnallisvaaleihin? Paljonkin.
Olkiluodon ydinvoimalahankkeen lisäksi Pohjois-Suomessa on käynnistymässä Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoelle. Yhtiön omistavat suomalaisten energia- ja teollisuusyrityksen koalitio sekä saksalainen E.ON. Ydinvoimalan yhtenä rakentava on vaihtoehdoissa ollut Olkiluodossa ”ay-vapaata ydinvoimalaa” rakennuttanut ranskalainen Areva.
Fennovoiman hanke on alusta alkaen herättänyt keskustelua, ja julkisuudessa on epäilty projektin kannattavuutta.
Elokuussa merkittävä joukko merkittävä toimijoita luopui osuudestaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. S-ryhmä, Atria ja joukko paikallisia energiayhtiöitä ilmoitti, etteivät ne ole enää mukana projektissa.
Pian yritysten erouutisen jälkeen sai Fennovoiman johtaja Juha Rantanen lähteä. Nyt on spekuloitu, että aikooko saksalainen E.On ottaa Fennovoiman enemmistön haltuunsa.
Irti hankkeesta
Keravan energia on yksi energiayhtiöistä, jotka ovat Fennovoiman pääomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaita.
Keravan Vasemmisto vaatii ohjelmassaan, että Keravan energian on luovuttava osuudestaan Fennovoimassa.
Se olisi positiivinen viesti sen puolesta, että täällä nähdään tärkeäksi satsaaminen yhä enemmän uusiutuvaan energiatuotantoon. Se olisi viesti puhtaamman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta. Olisi järkevää suuntautua keskitetystä monikansallisten yhtiöiden rakennuttamasta ja tuottamasta ydinbisneksestä kohti hajautetumpaa ja paikallisempaa energiatuotantoa.