Kriisin keskellä pidetään huolta kaikista

Elämme poikkeuksellista aikaa. Aikaa, jota kukaan meistä ei osannut ennakoida vuosi sitten. Koronaviirusepidemia on vaikuttanut meihin lukuisilla eri tavoilla. Monien keravalaisten toimeentulo on ollut koetuksella, kun työpaikat kärsivät koronarajoituksista ja palvelusektorin kysyntä laski monissa paikoissa. Lapsilla alkoi etäkoulu. Etätöihin siirtyivät ne kaikki työntekijät, joille se oli mahdollista.

Kaupungin tehtävä on olla kuntalaisten tukena ja mielestämme Kerava on tänä erikoisena vuonna vastannut hyvin tähän. Varhaiskasvatuksessa on tehty kriisin keskellä hienoa tukea lasten kasvattamisessa, ja opettajat ottivat suuren harppauksen etäkouluttaessaan oppilaita. Suuri kiitos pitää antaa Keravan terveys- ja sosiaalipuolen työntekijöille, jotka ovat tehneet tärkeää työtä kriisin eturintamassa.

Poliittisella puolella on myös tehty tärkeitä päätöksiä, joilla on helpotettu kuntalaisten elämää esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen kohdalla. Samoin viestintää on kehitetty avoimemmaksi, mikä on todella tärkeää.

Kesken koronakriisin budjettineuvottelut olivat monella tapaa erilaiset. Kriisi on haastanut suuresti kuntien talouden. Ilman hallituksen tukipaketteja olisi Keravankin talous tänä vuonna hyvin erilainen kuin se tulee olemaan. Onneksi meillä on hallitus, joka ei maksata kriisiä kunnilla.

Ilman koronaa Keravan taloudellinen tilanne olisi ollut varsin vahva. Nytkin on mahdollista päästä plussalle tänä vuonna. Tämä on hyvä kaikkien ymmärtää, jotka puhuvat leikkauslistoista.


Vasemmistoliitto esitti Keravan budjettineuvotteluissa koronavirusepidemian aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten huomioimista talousarviossa.

Mielestämme pahinta, mitä päättäjät voisivat nyt tehdä, olisi toistaa 90-luvun laman aikaiset virheet ja leikata muutenkin vaikeassa tilanteessa esim. lapsille ja nuorille tarjottavasta tuesta ja palveluista.


Meille oli tärkeätä, että leikkauslistat saatiin torjuttua. Kun lasten osaamista pitäisi vahvistaa, niin tuntui käsittämättömältä, että haluttaisiin leikata matematiikasta ja käsityöstä tuntikehystä pienentäen. Samoin ehdotus maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen opetuksen lakkauttamisesta ei ollut loppuun ajateltu, kun tutkimusten mukaan oman äidinkielen oppiminen edesauttaa eheämpää oman kuvan rakentamista ja laajempaa oppimisen kehittymistä.

Vasemmistolle on olennaista, että tuemme niitä ihmisiä, jotka ovat kärsineet koronan vaikutuksista, jotta kriisi ei pysyvästi lisää eriarvoisuutta. Siksi näimme tärkeäksi, ettei sote-palveluiden asiakasmaksuja koroteta. On myös hyvä, että terveyskeskuslääkäreiden iltavastaanotto jatkuu ja päihdepalveluita parannetaan.

Kehittämishankkeista voi nostaa esille, että Vasemmisto pitää tärkeänä, että nuorten palveluita kehitetään vastaamaan tarpeisiin, ikäihmisten kotiapua parannetaan ja osallistavaa budjetointia tuodaan osaksi tuoda keravalaisia mukaan päätöksentekoa.

Investointipuolella tärkeitä hankkeita on Marttilan palvelutalon rakentaminen ikäihmisille ensi vuonna. Tätä asiaa vauhditimme jo aiemmin valtuustoaloitteella. On myös todella tärkeää, että skeittiparkin rakennesuunnittelu etenee. Tämä saaga olisi jo aiheellista saada maaliin.

Vasemmistoliitto on talousasioissa vastuullinen ja siksi kannatimme raamissa esitettyä maltillista veronkorotusta. Emme näe kestäväksi suuren alijäämän tekemistä, tai että kunnan perustoimintaa rahoitettaisiin velalla.

Näemme, että pienellä veronkorotuksella olisi varmennettu kuntalaisille tärkein peruspalveluiden rahoituspohja ilman, että tulevien vuosien budjettineuvotteluissa vaihtoehtoina ovat selkeästi suurempi veronkorotus tai sitten vakava keskustelu leikkauksista, joilla voidaan saada lyhyessä ajassa säästöjä, mutta pidemmällä aikavälillä ne lisäävät kustannuksia ja ovat yksilöille aina pienempi tai suurempi tragedia.

Meidän on järkevä jatkaa ennaltaehkäisevää politiikkaa, jolla taklataan yhdessä tulevaisuuden ongelmia ja rakennetaan kaikkien Keravaa.
 


Me emme tiedä kuinka kauan koronakriisi kestää ja kuinka kovasti se tulee vielä kohtelemaan Suomea ja Keravaa. Me voimme jokainen omalla toiminnallaan vaikuttaa kriisin syvyyteen, noudattamalla viranomaisten ohjeita parhaalla mahdollisella tavalla. Pidämme turvavälejä, käytämme maskeja, pesemme käsiämme, menemme matalalla kynnyksellä koronatestiin, joka muuten Keravalla on toiminut mainiosti.

Kriisin keskellä on tärkeää, että pidämme kaikista huolta ja välitämme toisistamme. Keravan Vasemmistoliitto hyväksyy budjettiesityksen ja haluamme samalla toivottaa kaikille keravalaisille turvallista loppu vuotta ja hyvää uutta vuotta.

Uusi ikäihmisten palvelutalo Keravalle

Jätimme viime keväänä valtuustoaloitteen, jossa esitimme, että Keravalle tarvitaan lisää julkisesti vanhusten palveluasumisen paikkoja, koska niitä on vähemmän kuin on tarvetta.

“Viime vuosina vanhusten hoidon ja hoivan palvelutuotannossa on esiintynyt paljon epäkohtia ja erityisesti voittoa tavoittelevien suuryritysten puolella. Kun valvonnalla on puututtu epäkohtiin ja vanhustenhuollon laatua on vaadittu paremmaksi, ovat yksityiset hoivabisneksen tuottajat pyrkineet nostamaan hintojaan tuntuvasti.

Uusi vanhusten palvelutalo onkin siksi viisaampaa toteuttaa julkisena palveluna.”

Eilen saimme kaupunginvaltuustossa vastauksen aloitteeseen, jossa osittain allekirjoitettiin esittämiämme näkökulmia, mutta toisaalta se jäi ikävästi konsulttikieleksi.

Olennaista on kuitenkin se, että saimme budjettineuvotteluissa sovittu, että Keravalle rakennetaan ensi vuonna ikäihmisten palvelutalo. Tämä kaupungin oma palvelutalo tulee Saviolle. Se on erinomainen asia.

Ulkokuntosaleja Keravalle

Liikunta on yksi tehokkaimmista ja miellyttävimmistä keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Jätimme tänään valtuustoaloitteen, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja selvitetään olisiko kuntoratojen yhteyteen mahdollista rakentaa ulkokuntosaleja, jotka mahdollistaisivat myös kovatempoisemman treenaamisen.

Ulkokuntosaleja Keravalle

Aikuisista yli puolet liikkuu riittävästi eli vähintään kolme tuntia viikossa. Liian moni kuntoilee kuitenkin liian vähän tai ei lainkaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jopa 70 prosenttia aikuisista harrastaa vain kevyttä liikuntaa tai ei kuntoile vapaa-ajallaan ollenkaan. Samassa tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota, että osa koululaisista ja toisen asteen opiskelijoista liikkuu vapaa-ajallaan selvästi alle suosituksen, joka on seitsemän tuntia viikossa. Samoin on huomattu myös vanhempien ikäluokkien vähäisempi fyysinen aktiivisuus.

Liikunta on yksi tehokkaimmista ja miellyttävimmistä keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Säännöllisellä liikunnalla on myös suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Asiantuntijoiden mukaan erityisen tärkeää terveysliikunta on ikäihmisille.

Keravalla on kattavasti kuntoratoja eli ns. pururatoja eri puolilla kaupunkia, ja ne ovatkin olleet kaupunkilaisten aktiivisessa käytössä etenkin korona-aikana, jolloin monet sisäliikuntamahdollisuudet ovat olleet tauolla. Sen sijaan ulkokuntosaleja kaupungilla on lähinnä vain kaupungin keskusta-alueella.

Lappeenrannassa lähdettiin rakentamaan ulkokuntosaleja eri puolille kaupunkia. Tavoitteena oli madaltaa liikkumisen kynnystä niin, että kaikki voivat liikkua ja ulkoilla ilmaiseksi lähellä omaa asuinaluettaan. Etuna on myös se, että lähiliikuntapaikat ulkokuntosaleineen ovat käytössä ympäri vuorokauden ja talvesta riippuen jopa ympäri vuoden. Kaikille haluttiin tarjota tekemistä monipuolisten välineiden avulla. Laitteet ovat esteettömiä ja mahdollistavat liikkumisen vaikka pyörätuolilla. Ulkokuntoilupaikat ovat olleet Lappeenrannassa menestys.

Ehdotamme, että kaupunki selvittäisi, voitaisiinko Keravalla rakentaa ulkokuntosaleja kuntoratojen yhteyteen eri puolille kaupunkia sekä kartoittaa ulkokuntosalien mahdollisuutta myös kaupunginosissa, joissa ei ole kuntorataa lähellä.

Juhani Lohikoski,
Keravan Vasemmiston valtuustoryhmä

Joukkoliikenteen lipunkorotus on peruttava

HSL:n hallitus teki keravalaisten kannalta varsin ikävän päätöksenpäättäessään nostaa lippujen hintoja vuoden 2021 alussa. Päätöstävastustivat Vasemmisto, Vihreät ja SDP. Sen sijaan oikeistopuolueetKokoomus, RKP ja Siniset kannattivat korotusta, ja äänten mennessä tasan kokoomuslaisen puheenjohtajan Risto Rautavan ääni ratkaisi.

Suomen hallitus on tukenut pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ensin keväällä ja viimeksi lokakuussa 2020. Yhteensä tukea tulee noin 100 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta oikeisto halusi korottaa joukkoliikenteen lipunhintoja

.Joukkoliikenne on kaikkien liikkumismuoto. Se myös helpottaa autoilijoiden ja opiskelijoiden elämää, edesauttaa erityisryhmien liikkumista sekä vastaa ilmastotavoitteisiin vähentämällä ruuhkia. HSL:n alueella tehdään normaalioloissa noin miljoona matkaa päivässä. Jostain syystä koko kansan joukkoliikenne ei kuitenkaan ole kaikkien tavoite.

Pääkaupunkiseudun vanhusneuvosto vaatii, että ikäihmisten pitäisi saada käyttää alueen joukkoliikennettä puoleen hintaan. Monille ikäihmisille juna ja bussi ovat tarpeellisia kulkuvälineitä hoitaa asioitansa. HSL:n hallituksen linjaus poistaa kertalippujen alennus ja siirtää se kausilippuihin on ongelmallinen. Osa ikäihmisistä tekee yksittäisiä matkoja päivittäisen matkustamisen sijaan, ja silloin kustannusten nousu pienituloiselle eläkeläiselle on varsin korkea.

Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 680 euroa kuukaudessa. Lähes 40 prosentilla eläke jäi viime vuonna alle 1 250 euron kuukaudessa.

Keravan Vasemmisto vaatii, että HSL:n hallitus ottaa asian uudelleenkäsittelyyn ja peruu hintojen korotukset. Pääkaupunkiseudunvanhustenneuvostoja on kuultava ja löydettävä kaikille toimiva malliikäihmisten matkalippujen kustannuksiin. Samalla kaikkienjoukkoliikennettä käyttävien ihmisten kannattaa muistaa tämä päätös, kun äänestetään ensi keväänä kuntavaaleissa.

Budjetti 2021

Vasemmistoliitto esitti Keravan budjettineuvotteluissa koronavirusepidemian aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten huomioimista talousarviossa.

Pahinta, mitä päättäjät voisivat nyt tehdä, olisi toistaa 90-luvun laman aikaiset virheet ja leikata muutenkin vaikeassa tilanteessa esim. lapsille ja nuorille tarjottavasta tuesta ja palveluista.

Onneksi leikkauslistat saatiin torjuttua ja myös esillä olleet terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset estettyä.

Keravan budjetti on neuvottelujen tuloksena elvyttävä. Emme siis lähteneet leikkausten tielle tai korottamaan korona-aikana verojakaan, vaan budjetti on 2021 pandemian keskellä alijäämäinen. Ihmisten arjelle tärkeät palvelut turvataan.

Vasemmistolle on tärkeää, että tuemme niitä ihmisiä, jotka ovat kärsineet koronan vaikutuksista, jotta kriisi ei pysyvästi lisää eriarvoisuutta.

Lisäykset 2021 budjettiraamiin:

– Perusopetuksen tuntikehykset säilyivät ja myös maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen opetus säilyy.

– Lasten kotihoidon tuen kuntalisä eli ns. Kerava-lisä säilyy.

– Terveyskeskuslääkäreiden iltavastaanotto jatkuu.

– Sote-palveluiden asiakasmaksuja ei koroteta.

Kehittämishankkeet:

– nuorten palveluiden kehittäminen

– ikäihmisten kotiapua kehitetään

– päihdepalveluita parannetaan

– osallistava budjetointi edistyy

Investoinnit:

– Marttilan palvelutalon rakentaminen vanhuksille aloitetaan jo vuonna 2021

– Skeittiparkin rakennesuunnittelu etenee 2021

Investoidaan lapsiin – lautakunta ei hyväksynyt leikkauslistoja

Hyviä uutisia!

Päätimme tänään kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa, ettemme lähde leikkamaan lasten ja lapsiperheiden palveluita.

Esitämme lisärahaa lautakunnan budjettiin, jotta Kerava-lisä saataisiin säilytettyä myös ensi vuonna. Samalla päätimme, ettemme lopeta maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetusta. Tutkitusti uuden kielen oppimista helpottaa se, että osaa oman kielen. Tämä päätös oli tärkeä ja olennaista myös kotouttamisen kannalta.

Emme myöskään halunneet kaventaa tuntikehystä vähentämällä matematiikkaa, käsityötä ja englantia. Kun osaamisvaatimukset kasvaa yhteiskunnassamme olisi hyvin ongelmallista leikata koulutuksesta. Näihin haimme resurssit lukion puolelta, jossa on varauduttu maksuttoman toisen asteen kustannuksiin, kun oppivelvollisuus laajenee. Nämä kulut valtio on kuitenkin luvannut korvata täysin.

Päätökset syntyivät äänin 7-3. Yllämainittuja asioita kannattivat demarien, vasemmiston ja vihreiden edustajat. Vastaan äänesti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten edustajat.

Mainittakoon tässä vielä, että valtiolta on tulossa lisää koronatukea kunnille. Tämä helpottaa Keravan asemaa ja mielestäni mahdollistaa entisestään sen, että nämä asiat saadaan soviteltua kaupungin budjettiin.

Turvallisuutta ratkaistaan ennaltaehkäisemällä

Valtuusto keskusteli eilen kaupunkimme turvallisuudesta.

Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kertoi, että turvallisuuden luomisessa on tärkeää ennaltaehkäisevä työ. Se näkyy koulujen perheenohjaajina, ankkuri-nuorisotyönä, etsivää nuorisotyötä, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Samaan aikaan turvallisuutta pitää vahvistaa kaavoituksella ja suunnittelulla. Valoisampia katuja jne.

Kaupungin turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio kertoo, että Keravalla on ollut normaalia enemmän levottomuuksia, ryöstöjä ja varkauksia kaupunkialueella, etenkin keskustassa. Kaupunki on aloittanut monia toimia ja tekee kiinteää yhteistyötä poliisin kanssa. Komokallio peräsi taloyhtiöiltä tarkempia toimia turvallisuusongelmien ratkomisessa. Hän kertoi, että kaupunki on aloittanut viikoittaisen turvallisuusviestinnän.
Komokallio korosti jalkautuvan nuorisotyön tekevän tärkeää työtä kohdatessaan nuoria kaduilla ja ohjatessaan heitä tarvittaessa kaupungin palveluiden piiriin.

Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen kiitti maan hallitusta, että vihdoinkin on saatu poliisille lisää resursseja. Hän kertoi faktoja alueen poliisityöstä ja keskeisistä painopisteistä.

Keravalainen poliisi Jussi Huhtela korosti Keravan olevan turvallinen kaupunki ja kertoi rikosten määrän yleisesti olevan laskussa. Silti hän ymmärsi somessa käytävää turvallisuuskeskustelua. Suurella osalla ihmisistä menee entistä paremmin, mutta pienellä osalla on kerrostuvaa ongelmaa. Automurtojen määrässä on selkeä piikki Keravalla. Huhtela arvioi, että varkaat tulevat jäämään kiinni ja sitten paljastuu suurempi varkauksien sarja. Samalla hän kehotti ettei kukaan jätä mitään arvokasta autoihin.

Ankkuritoiminta on poliisin ennaltaehkäisevää työtä. Kohteena ovat lapset ja nuoret, kertoi ylikomisario Kimmo Hyvärinen. Keravalla ollaan toiminnassa pitkällä koska kaupunki oli sitä ensimmäisten joukossa pilotoimassa.

Kysyin keskustelussa, miten hallituksen lisäämät poliisiresurssit ovat näkyneet poliisin arkisessa työssä. Onko poliisipartioiden liikkumista Keravalla lisätty kuluneen vuoden aikana. Miten jalkautuminen / liikkuminen käytännössä tapahtuu Keravalla muissa kaupunginosissa kuin kaupungin keskustassa sekä lisäksi millaistans. lähiötyötä poliisi Keravalla tekee.
Kysyisin myös Keravan omasta työstä. Teemme paljon tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jota tässäkin on mainittu aiemmin. mutta miten päihteidenkäyttäjät pääsevät katkolle ja riittävän pitkään kuntoutukseen.

Poliisit kertoivat resurssien lisäys konkreettisesti tarkoittaa 20 uutta poliisia kentälle. Poliisit kiertävät säännöllisesti ja keskustelevat alueella. Olennaista lähiötyötä on ennaltaehkäisevä ankkurihanke.
Poliisit pitävät myös tosi tärkeänä, että päihteiden käyttäjät ohjataan vieroitukseen ja kuntoutukseen. He näkivät tärkeänä, että kunnilla on tähän tarpeeksi resursseja.

Turvallisuutta rakennetaan kaupungissa jokapäiväisessä arjessa poliisin ja järjestöjen kanssa. Kaupungin puolella budjetissa on tärkeä varmistaa ennaltaehkäisevän työn resurssit jatkossakin sekä parantaa kaupunginosien turvallisuutta yhteisöllisyydellä.

Vuosi takana – paljon tekoja sinun elämäsi parantamiseksi

Ensimmäisen vuoden päätteeksi on hyvä pysähtyä hallituksen tärkeimpien saavutusten äärelle. Viiden puolueen muodostaman kansanrintamahallituksen yhteistyö on johtanut tärkeisiin ja tarpeellisiin päätöksiin tasa-arvoisen ja hiilineutraalin Suomen ja maailman puolesta. Hallituksen saavutukset ovat yhteisiä, mutta tässä listassa esittelemme uudistukset, jotka ovat vasemmistoliitolle erityisen tärkeitä. Niiden ansiosta Suomi on oikeudenmukaisempi kaikille, ei harvoille.

Vasemmistoliitto päätti ensimmäisenä suomalaisena puolueena järjestää neuvoa antavan jäsenäänestyksen hallitustyöhön osallistumisesta. Äänestäneistä jäsenistä yli 97 prosenttia kannatti hallitukseen osallistumista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson luonnehti tuolloin Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti -hallitusohjelmaa käänteentekeväksi, sillä “se merkitsee leikkausten loppumista ja hyvinvoinnin rakentamisen aloittamista”.

Koronakriisin seurauksena yhteiskunta on juuri nyt hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vielä vuosi sitten. Kriisin myötä hallituksen tavoite taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Suomesta on kuitenkin ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Suomi nousee koronakriisistä panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja tasa-arvoon. Onkin elintärkeää, että Suomella on tällä hetkellä hallitus, jonka tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on ihmisten hyvinvointiin panostaminen, ei yritysten voittomarginaalien kasvattaminen. 

Vasemmistoliitto on puolue, joka pitää kiinni arvoistaan kaikissa tilanteissa. Siksi on tärkeää myös arvioida työmme tuloksia. Näistä saavutuksista Suomen hyvinvoinnin eteen olemme ylpeitä.

  1. Hallitus on muuttanut Suomessa viime vuodet vallinnutta talouspolitiikan linjaa, jossa painottuivat varakkaita suosivat veronalennukset ja sosiaaliturvaan sekä koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallitus on sitoutunut tuloerojen kaventamiseen ja työllisyyden parantamiseen talouspolitiikan keskeisinä tavoitteina ja virittänyt finanssipolitiikkansa elvyttäväksi. Hallitusohjelmaan tehtiiin ensimmäistä kertaa koskaan kirjaus ylimääräisestä suhdannevarauksesta taloudellisten kriisien varalle. 
  2. Vasemmistoliitto on koronakriisin hoidon yhteydessä vaatinut sosiaalisen kriisin ratkaisemista ja kriisistä kärsineiden ihmisten tukemista. Lisätalousarvioissa hallitus turvasi vasemmistoliiton keskeisimmille vaatimuksille rahoituksen. Näitä ovat muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, noin 1,5 miljardin euron kuntatalouspaketti (joka sisältää joukkoliikennetuen), tuki perheiden toimeentulolle kotona olevien lasten hoitamiseksi koronakriisin aikana sekä koronasta kärsineiden toimeentulotuen asiakkaiden aseman parantaminen.
  3. Hallitus on päättänyt satojen miljoonien eurojen ilmastorahaston perustamisesta. Rahaston on tarkoitus keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen investoinneilla.
  4. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen käynnisti ensi työkseen epäonnistuneen ja epäreilusti työttömiä kurittaneen aktiivimallin purkamisen. Hallitus purki aktiivimallin 1.1.2020 alkaen.
  5. Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä ja korotti pienimpiä eläkkeitä, eli takuueläkettä 50 eurolla ja kansaneläkettä 34 eurolla.
  6. Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä. Perusturvaetuuksia kuten työttömyysturvaa, sairas- ja vanhempainpäivärahaa sekä kuntoutustukea korotettiin 20 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla ja elatustukeen tehtiin seitsemän euron korotus.
  7. Hallitus uudistaa perhevapaita niin, että vanhempien välinen tasa-arvo paranee ja perheille tulee enemmän valinnanmahdollisuuksia. Hallitus on löytänyt uudistamisella yhteisen mallin, jossa molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään noin seitsemän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen. Omasta vapaastaan voi luovuttaa toiselle vanhemmalle kolmen kuukauden mittaisen jakson. Lisäksi raskaana oleva vanhempi saa raskauden suojelemiseksi yhden kuukauden pituisen vapaan ennen lapsen syntymää.
  8. Korona-aikana hallitus paransi työttömien tilannetta lyhentämällä väliaikaisesti työttömyyden omavastuita ja linjaamalla, että korona-aika ei kuluta työttömyysturvan kokonaiskestoa. Lisäksi hallitus korotti työttömyysturvan suojaosuutta määräaikaisesti 500 euroon. 
  9. Hallitus on käynnistänyt ylihallituskautisen sosiaaliturvan uudistamishankkeen, jonka tarkoitus on päivittää kankea järjestelmämme vastaamaan nykypäivän työelämää.
  10. Lääkehuollon tiekartan rahoituksen varmistuminen ja toimeenpanon käynnistymisen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa myös uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä.
  11.  Hallitus kehittää vakuutuslääkärijärjestelmää. Lakimuutoksilla lisätään vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Muutoksilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti. 
  12.  Hoivakodeissa asuvien vanhusten asema ja liian pieni määrä hoitajia on ollut kansallinen häpeätahra. Hallitus päättää uudesta 0,7 hoitajamitoituksesta ja turvaa inhimillisen vanhuuden hyvinvointivaltiomme rakentajille. 
  13.  Hallitus on lähettänyt sote-uudistuksen lausuntokierrokselle. Tällä kertaa kyseessä ei ole kaupallisten sote-konsernien ehdoilla tehty bisnesmalli, vaan hyvään hoitoon keskittyvä koko Suomen kannalta oikeudenmukainen kokonaisuus.
  14.  Hallitus laati mielenterveysstrategian ja käynnisti sen toimeenpanon. Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Rahoitusta myös kohdennetaan lisäämään mielenterveysosaamista kunnissa, parantamaan kuntouttavia palveluja työelämässä, sekä ehkäisemään itsemurhia. Opiskeluhuollossa otetaan käyttöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvia menetelmiä.
  15.  Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan määrätietoisesti. Tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoden 2023 loppuun mennessä. Asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa ovat mukana suurimmat kaupungit, palveluntuottajat, järjestöt ja valtion toimijat. Painopiste on kuntien asunnottomuustyössä, johon ohjelmassa tarjotaan rahoitusta ja muuta tukea.
  16.  Hallitus toteuttaa kaikkien aikojen kunnianhimoisimman omistajapoliittisen periaatepäätöksen ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Periaatepäätöksessä otetaan huomioon ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät seikat valtio-omistajan toiminnassa selvemmin kuin milloinkaan aiemmin.
  17.  Hallitus hyväksyi kunnianhimoisen harmaan talouden torjunnan periaatepäätöksen, joka muun muassa vahvistaa moniviranomaisyhteistyötä ja harmaan talouden ennalta ehkäisyä sekä vahvistaa yleisesti viranomaisten toimintaedellytyksiä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.
  18.  Hallitus lisäsi palkkatuen määrärahoja ja poisti kolmannen sektorin työllistämistä rajoittavan kiintiön. 
  19.  Hallitus vastasi osaavan työvoiman puutteeseen esimerkiksi lisäämällä täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutusten käyttöä neljällä miljoonalla eurolla.
  20.  Hallitus osoitti lisäresursseja maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin.
  21.  Hallitus lisäsi TE-toimistojen määrärahoja muun muassa työkykyohjelman toteuttamiseksi. Ohjelmalla tuetaan osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään.
  22.  Hallitus mahdollisti väliaikaisena koronatoimenpiteenä yrittäjien työttömyysturvan ilman, että yritystoimintaa tarvitsee pistää jäihin.
  23.  Osana koronatoimia hallitus päätti kulutusluottojen väliaikaisesta korkokatosta ja suoramarkkinointikiellosta. Vasemmistoliitto tavoittelee tästä pysyvää asiantilaa.
  24.  Ulosottomenettelyn väliaikaisella keventämisellä koronakriisin vuoksi helpotettiin velallisten asemaa mahdollistamalla esimerkiksi lyhennysvapaat kuukaudet tai maksuaikojen siirtämisen myöhemmäksi. 
  25.  Hallitus on kohdistanut ammatillisen koulutuksen opettajiin ja ohjaajiin yhteensä 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosien 2019 ja 2020 aikana. Se tarkoittaa 1700–2000 opettajaa opettajien ja ohjaajien suhteesta riippuen. Tämä vastaa noin 10 prosentin lisäystä ammatillisten opettajien määrään.
  26.  Ammatillisen työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen lisätään 2,5 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lähtien.
  27.  Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon ohjelma, Oikeus osata, käynnistettiin kesäkuussa 2020. Ohjelma sisältää yhteensä 270 miljoonaa euroa rahoitusta ammatillisen koulun ja tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten.
  28.  Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaista yksikköhintaa on vahvistettu 18 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa.
  29.  Jatkuvan oppimisen hankkeisiin myönnetään 23 miljoonaa euroa. Hankkeilla vastataan nopeasti työelämän osaajapulaan sekä tuetaan työllisyyden kuntakokeilun tavoitteita ja alueellisten toimintamallien kehittämistä. Avustusta voi hakea myös maahanmuuttajien osaamisen ja työelämävalmiuksien parantamiseen.
  30.  Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuutta lisätään: perusrahoituksen osuus säilytetään vuoden 2020 tasolla eli 70 prosentissa.
  31. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus kaikille lapsille. Palautimme kaikille lapsille edellisen hallituksen poistaman oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen – vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta.
  32.  Hallitus panostaa merkittävästi perustopetukseen ja varhaiskasvatukseen Oikeus oppia -ohjelmalla, joka koostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi toteutettavista hankkeista. Hallitusohjelmaan kirjattuun perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan kolmen vuoden aikana 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 125 miljoonaa euroa.
  33.  Hallitus vahvisti yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin  40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Osana koronatoimenpiteitä hallitus lisäsi myös korkeakouluopiskelijoiden aloituspaikkoja. Tänä syksynä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 2200 aloituspaikkaa lisää ja yliopistot 2048 lisäaloituspaikkaa.
  34.  Opintoraha sidotaan indeksiin 1. elokuuta 2020 alkaen, huoltajakorotusta korotettiin 25 eurolla vuoden 2020 alusta.
  35.  Hallituksen toimien johdosta Suomi pitää entistä parempaa huolta tieverkostaan. Tämä on tärkeää koko maan pitämiseksi asuttavana. Perusväylänpitoon tehtiin vuoden 2020 alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.
  36.  Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa.
  37.  Isojen raidehankkeiden edistäminen: Tunnin juna ja Suomi-rata. Hallituksen pääomitus- ja suunnitteluvaraukset, hankeyhtiöiden perustaminen ja CEF-tuen hakeminen.
  38.  MAL-sopimuksien avulla edistetään asunnottomuuden vähentämistä, kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotantoa, panostukset kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.
  39.  Hallitus osoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuoden 2020 talousarviossa 24,5 miljoonaa euroa ja LTAE4:ssä vielä 18 miljoonaa euroa.
  40.  Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin lisättiin hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Uusissa linjauksissa sovitetaan myös yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään.
  41.  Hallitus päätti ohjelmassaa laajentaa kansallispuistoverkkoa ja kasvattaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Uusia luonnosuojelualueita on perustettu jo esimerkiksi Pohjois-Karjalaan. METSO-ohjelman avulla suojeltiin viime vuonna noin 4 700 uutta metsähehtaaria. Tärkeitä elinympäristöjä turvattiin lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla noin 2 400 hehtaarin edestä. Laajempia, tilarajat ylittäviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin yhteensä yli 100 hehtaarin verran.
  42.  Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU tukee vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista yhteensä 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen.
  43.  Hallitusohjelman mukaisesti nimettiin Suomen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala, sijaintipaikkanaan Seinäjoki.  
  44.  Suomi on nostanut pakolaiskiintiötä 850 henkilöön heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseksi.
  45.  Hallitus on päättänyt vastaanottavansa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa, pääasiassa alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Kyprokselta.
  46.  Hallitus lisää poliisien määrää ja panostaa kansalaisten turvallisuuteen.
  47.  Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi on syyttäjälaitoksen, tuomioistuimien ja oikeusavun resursseja lisätty samassa suhteessa kuin poliisien määrää on lisätty. Lisäksi näytön vastaanottamista keskitetään käräjäoikeuksiin, joissa todistelu videoidaan mahdollisia muutoksenhakuasteiden käsittelyjä varten. 
  48.  Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen lisätty resursseja muun muassa talous- ja velkaneuvontaan.
  49.  Suomi pitää EU-politiikassa esillä kestävän kehityksen tavoitteita, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
  50.  Suomi nosti hyvinvointitalouden vahvasti EU-agendalle puheenjohtajuuskaudellaan ja aiheesta hyväksyttiin ministerineuvoston päätelmät. Hyvinvointitaloudella varmistetaan, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin samalla kun yhteiskuntien kestävyys paranee. Hyvinvointitaloudessa luodaan hyvän kehä, jossa ihmisten hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan ja hyödyttävät sekä ihmisiä että koko yhteiskuntaa.
  51.  Hallitus panostaa energiatehokkuuden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja tukee ihmisiä tuntuvalla summalla, jotta oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi mahdollista jokaiselle. Tuen avulla on mahdollista esimerkiksi luopua öljylämmityksestä, parantaa eristystä tai siirtyä käyttämään aurinkopaneeleja. Tukeen käytetään 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuosittain 40 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.


    Lähde: Vasemmistoliitto

Keravan Energia luopuu turpeen käytöstä

Paikallinen energialaitoksemme ottaa määrätietoisia askelia fiksumpaan ja kestävämpään suuntaan. Muistan kun joitain vuosia sitten ehdotin, että Keravan energia luopuisi turpeen käytöstä biovoimalalaitoksessaan. Silloin sedät mollasivat, että tuo on naivia ajattelua ja se ei ole mahdollista. Väärässä olivat.

”Savukaasulauhduttimen käyttöönoton myötä Keravan Energian vuosittaiset CO2-päästöt pienenevät noin 6 000 tonnia vuodessa ja energian tuotannossa säästyy vettä noin 30 000 kuutiota, eli 30 miljoonaa litraa vuodessa. Savukaasulauhdutin on siis myös panostus puhtaaseen paikalliseen elinympäristöön. Savukaasulauhdutin on käyttöönottovalmis tammikuussa 2021.

Vuodesta 2021 lähtien biovoimalaitoksella luovutaan myös turpeen käytöstä. Turvetta on käytetty sen sisältämän rikin vuoksi, joka on auttanut pitämään voimalaitoksen polttoainekattilan puhtaana.

“Luovumme turpeesta osana määrätietoista työtämme kohti fossiilitonta energiantuotantoa,” kommentoi energialaitoksen tiedotteessa toimitusjohtaja Jussi Lehto.

Kuva: Keravan Energian sivu.

Kerava on valinnut viisaan linjan.

Kriisitilanteissa ne yleensä pärjäävät, jotka osaavat tehdä järkeviä liikkeitä. Kerava on pidemmän aikaa valinnut viisaan linjan. Me satsaamme ennaltaehkäisyyn. Se on järkevää sosiaali- ja talouspolitiikka.

Kerava saa monella tapaa olla ylpeä itsestään.

Täällä tehdään hyvää kasvatus ja opetustyötä, jossa lapsien ja nuorten on hyvä kasvaa ja kehittyä. Suuret luokkakoot eivät ole enää ongelma. Keravalla on avattu ja avataan uusia kouluja modernein opetustiloin ja kaupungissamme työskentelee huippuammattilaisia kouluissa. Samoin täällä kehitetään terveys- ja sosiaalipalveluita matalalla kynnyksellä kaikkien kuntalaisten parhaaksi.

Harrastusmahdollisuudet ovat entisestään paranemassa, kun uusi hieno uimahalli avattiin, Keinukalliota kehitetään, monitoimihallia suunnitellaan ja skeittiparkkikin on tulossa vihdoin kaupunkiin. Jälkimmäistä Vasemmisto on pitkään nostanut esiin keskeisenä harrastusinvestointina. Olympialajille tarvitaan kunnolla parkki ja sille näyttää löytyneen hyvä paikka Sompion puistosta kaupunkimme keskeltä.Nämä kaikki edellä mainitut asiat sekä ovat sekä pito-, että vetovoimatekijöitä, joita tarvitaan kasvavassa kaupungissamme.

Arviointikertomus ja tilinpäätös nostavat esiin, että on myös asioita, joihin meidän kannattaa kiinnittää vakavasti huomioita.

Koulu- ja nuorisopuolella tärkeää on vahvistaa tukimalleja, jotta pystymme varmistamaan jokaiselle nuorelle hyvän kasvun ja osallisuuden tunteen. On puututtava useilla eri tavoilla koulukiusaamiseen, aivan kuten myöhemmin täällä vastauksessa valtuustoaloitteeseen kerrotaan.

Työllisyyspuolella on kokeiltava monenlaisia tapoja, joilla saadaan työttömyyttä alaspäin. Uskon, että yhteistyö Vantaan kanssa tässä auttaa.

Viime tilinpäätösvuosi oli kunnille hyvin sumea. Ennusteita korjailtiin suuntaan, jos toiseen. Me pidimme kuitenkin pään veden pinnalla ja saimme tehtyä paljon hyviä asioita keravalaisille.

Jos viime vuosi oli vaikea ennustaa, niin tämä vuosi on varmasti ollut sellainen mitä kukaan meistä ei osannut ennustaa. Kriisitilanteissa ne yleensä pärjäävät, jotka osaavat tehdä järkeviä liikkeitä. Kerava on pidemmän aikaa valinnut viisaan linjan. Me satsaamme ennaltaehkäisyyn. Se on järkevää sosiaali- ja talouspolitiikka. Siitä kannattaa pitää jatkossakin kiinni. Keravan Vasemmistoliitto hyväksyy tilinpäätöksen. Haluaa kiittää kaikkia kaupungin työntekijöitä upeasta työstä viime vuoden ja etenkin tämän kevään aikana. Rakennetaan yhdessä viihtyisää Keravaa.

Keravan Vasemmistoliiton ryhmän tilinpäätöspuheenvuoro, jonka pidin 08.06.2020 valtuustossa.