Kasvatus- ja opetuslautakunta (kasvo) piti budjettikokouksensa 9.10. Meidän piti jo edellisessä kokouksessa päättää budjetista, mutta virkamiehet eivät olleet ehtineet tehdä pohjatyötä kokoukselle, niin että poliittisten ryhmien tekemän sopimuksen mukainen raami olisi huomioitu. Pohjaesityksenä oli kaupunginjohtajan nollaraami, mikä ei vastannut sopimuksen henkeä, ja olisi tarkoittanut leikkauksia koulu ja varhaiskasvatuspuolelle. Tämä ei meille käynyt ja lautakunta yksissä tuumin jätti asian uudelleenvalmisteltavaksi.
Ei irtisanomisia
Kaupungin hallituksessa oli kasvolle tulevien vuosien budjettin kasvuraameiksi seuraavat:
2014 1,72 %, 2015 1,96 % ja 2016 2,00%
Raami on haasteellinen, eikä sillä pienennetä ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa, mutta se paljon parempi kuin kaupunginjohtajan ajama esitys, jota kokoomus vahvasti tuki. Se olisi merkinnyt heikennyksiä. Samalla tärkeää oli, että ryhmien sopimuksessa yksiselitteisesti linjataan, että irtisanomisia ei ole luvassa. Tämä oli Vasemmiston keskeinen vaatimus sopimuksen hyväksymiseksi. Irtisanomissuoja luo työrauhan esimerkiksi opettajille ja päiväkotihoitajille. Toisenlainen tilanne on useassa muussa kunnassa, jossa on yt-neuvottelut käynnistetty, ja porukkaa uhataan potkia pihalle. Se mitä hetkellisesti säästetään maksetaan myöhemmin takaisin sosiaalisissa ongelmissa. Tämän opetti jo 1990-luvun laman politiikka. Kuntien talouskurivyörytyksessä oikeisto pyrkii ajamaan läpi rakenteellisia uudistuksia, joilla yksityistettäisiin kunnallisia palveluita avaten tien palveluiden eriarvoistumiselle ja yritysten voitontavoittelulle.
Kuntatyöntekijöiden asiantuntijuus käyttöön
Kävimme kasvon kokouksessa vuoden 2014 talousarvioita pitkään läpi. Useampi meistä halusi varmistaa, että sopimuksen henki näkyy talousarviossa, eikä heikennyksiä ole tulossa. Säästöjä on toki haettu, mutta virkamiesten mukaan nämä ovat syntyneet selkeyttämällä ruokahankintoja ja vuokrakuluja. Varhaiskasvatuksessa tulee säästöjä myös siitä, että edellisinä vuosina syntyvyys on ollut hieman matalampaa.
Arvioita läpikäydessämme nostin esiin, että emmekö voisi lautakuntana esittää, että kouluissa siirryttäisiin käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia. Suuret ohjelmayhtiöt rahastavat kuntia surutta ohjelmillaan, vaikka samantasoisia ohjelmia saa nykyisin jo maksutta. Naapurikunnassamme Sipoossa on tällä saralla edetty jo järkevämpään suuntaan kohti avoimen lähdekoodin ohjelmia. Toivottavasti samaa polkua seurataan myös Keravalla.
Koko kaupungin budjettineuvotteluissa Vasemmisto on esittänyt, että säästöjä tulee järkeistämällä palveluita. Käydään kaikki prosessit läpi ja mietitään miten ne voisi tehdä järkevämmin. Kunnan lattiatason työntekijöiden asiantuntijuuden huomioinen on äärimmäisen tärkeää. Samalla olisi olennaista kehittää johtamismalleja nykyaikaan sopivaksi. Hyvä yhteishenki parantaa työintoa ja vähentää poissaoloja.
Palveluseteli
Budjetin yhteydessä keskusteltiin myös Keravan kasvatus- opetusviraston työstämästä Palvelujen järjestämissuunnitelmasta (PJS). Siinä avataan varhaiskasvatuksen ja koulupuolen palveluita laajemmin ja hahmotellaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Suunnitelmassa oli pari suurta kysymystä, joihin halusin selkeyttä.
Ensimmäinen on palvelusetelit. Keravalla ei ole tehty päätöstä niiden käyttöönotosta. Strategian luonnoksessa asiaa on pohdittu, mutta sitäkään ei ole vielä hyväksytty poliittisessa prosessissa. Kokouksessa kerroin, että palvelusetelimalli on monella tapaa ristiriitainen, ja on ongelmallista, että suunnitelmassa esitetään lähinnä asiasta vain positiivisia puolia, vaikka ongelmiakin on havaittu. Helsingin Vasemmiston valtuutetut ovat olleet aktiivisia bloggaamaan teemasta.
Palvelusetelit: joustavaa hoitoon pääsyä vai ohituskaista rikkaille
Ihmetystä johtosäännön kanssa
Kuluttajaliitto otti myös palveluseteliin kantaa äskettäin. Sen mukaan setelistä hyötyvät lähinnä varakkaat ja netin taitajat:
”Palvelusetelien laaja käyttöönotto voi vaarantaa yhdenvertaisuuden palvelujen saannissa. Yksi tärkeä tekijä on palvelusetelien omavastuuosuus, joka on usein liian suuri pienituloisille. Näin palvelusetelien luomasta vapaudesta valita oma palveluntarjoaja nauttivat pääasiassa varakkaat. Esimerkiksi Helsingin vanhusten palveluasumisessa on havaittu palvelusetelin painottuvan juuri suurituloisille asiakkaille. Setelin käytön yleistyessä pelätään, että palvelusetelistä kehittyy varakkaille pikareitti palveluihin, joihin vähävaraisemmat joutuvat jonottamaan pitkään.”
Kuluttajaliitto näki myös ongelmia palvelusetelistä tiedottamisessa. Palveluiden hinnat eivät ole kuntalaisen tiedossa helposti. Aina ei tiedä mikä palvelu kuuluu seteliin, ja mikä taasen on ylimääräistä.
Kokouksessa esitellyssä PJSssä ehdotettiin, että virasto selvittäisi palvelusetelin käyttömahdollisuuden. Esitin kokouksessa, että tuo lause poistetaan suunnitelmasta, ja odotetaan ensin mitä koko kaupungin strategian tasolla päätetään. Valitettavasti muu lautakunta ei kokenut asiaa ongelmalliseksi. Sinänsä on toki huomattava, että selvittäminen ei vielä tarkoita käyttöönottamista. Varsinainen vääntö asiasta on siis vielä edessä.
Yksityiset päiväkodit
Toinen suuri kysymys PJS:ssä oli yksityiset päiväkodit. Niiden halpuuden ja määrän lisäämisen puolesta paperissa kirjoitetaan useassakin eri kohdassa. Kerava on viime vuosina lisännyt vuosi vuodelta yksityisten päiväkotien määrää. Vasemmisto on linjannut, että yhdistyspohjaiset (taide-, kieli- ja urheiluseura) yksityiset päiväkodit voivat täydentää varhaiskasvatuspuolta, jossa pääpaino on omalla päiväkotitoiminnalla.
Viime keväänä bisnestä varhaiskasvatuksella tekevät valtakunnallinen terveysjätti Coronaria ilmoitti olevansa kiinnostunut päiväkotien pyörittämisestä Keravalla. Voitot päiväkodeista revitään muun muassa hieman pienemmillä tiloilla ja nuorten työntekijöiden matalammilla palkoilla.
Nostin viime viikon kokouksessa esiin, että PJS:ssä pitäisi myös huomioida, että laadun valvonta on paljon haasteellisempaa yksityisten päiväkotien puolella. Se tapahtuu lähinnä päiväkotia käyttävien lasten vanhempien ja alueviraston kautta. Tuntien kyseisen viraston resurssit, ei sekään kovin usein voi päiväkoteja tarkistaa. Julkisuuteen on noussut yksityisten päiväkotien ongelmia. Eniten näitä on havaittu Helsingissä, jossa Kidson –päiväkotiyrityksen konkurssi uhkasi jättää 160 lasta ilman päivähoitopaikkaa. Taloussanomat kirjoitti tänään teemasta laajemmin pohtien yksityisten päiväkotien resursseja pyörittää päivähoitoa.
” Suomen Asiakastiedon mukaan yksityisistä päiväkotituottajista kahdeksan prosentin luokitus on heikko eli tasolla C. Kolmen prosentin taloustilanne on sellainen, että luokitus yltää välttäväksi eli tasolle B. Viidenneksen luokitus on tyydyttävä ja yli puolen hyvä. Kolmen A:n huippuyrityksiä on yksi.”
Vasemmiston valtuutettu Veronika Honkasalo kysyi mitä kaupunki aikoo tehdä, että yksityisten päiväkotien tilanteesta oltaisiin paremmin selvillä.
Taloussanomien haastattelussa varhaiskasvatuksen asiantuntija Pirjo Verta sanoo, että Kidsonin tapauksesta otetaan opiksi. Yritysten taloudellinen tausta selvitetään paremmin. On muuten mielenkiintoista, että monet yksityisen päiväkotitoiminnan pyörittäjät sanovat, ettei toiminnasta voi saada voittoa. Silti bisnespäiväkodit mainostavat, että voittoja voi tulla jopa 20 prosenttia. Herää vain kysymys mistä voitto otetaan.
Yksityiset päiväkodit voivat siis näyttää pikaisesti katsottuna hyvältä ratkaisulta varhaiskasvatuksen resurssiongelmiin, mutta tarkemmin katsottuna siihen sisältyy paljon riskejä. Oma päivähoidon kehittäminen voisi olla monella tapaa järkevämpää. Toki on tärkeää siinäkin avata koko hoitoketju, ja miettiä miten sitä voisi kehittää paremmaksi ja taloudellisesti kestävämmäksi. Tässä nimenomaan taas pitäisi käyttää hyväksi työntekijöiden ammattitaitoa.
En kannattanut esitystä koska koen yrityspohjaisen yksityisen päivähoidon lisäämisen varsin ongelmallisena. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat ovat kritisoineet vahvasti voitontavoittelua päiväkodeissa. Mielestäni ei ole kunnan tehtävä minimoida yrittäjän riskejä.