Nuoret mukaan nuorisotakuuseen ja kuntaliitosselvitys

Toukokuun valtuuston esityslistalla oli monia suuria asioita, jotka herättivät laajaa keskustelua. Kerron tiivisti miten minä ja Vasemmisto äänestimme ja perustelen näkökulmia.

Kuntaliitosselvitys

Ensimmäinen merkittävä asia oli Keravan kaupungin lausunto metropolialueen esiselvitykseen. Tunnettuahan on, että Keravan kaupunki vannoi ensin pitkään itsenäisyyden nimiin ja kieltäytyi mistään kuntauudistuskeskusteluista. Kun valtion taholta tuli metropolialueen esiselvitys, jossa Keravaa oltiin liittämässä osaksi Vantaata muuttui ääni kellossa. Virkamiesten johdolla tultiin kahdeksassa Keski-Uudenmaan kunnassa ulos ja esitettiin ajatus Keski-Uudenmaan suurkunnasta. Toukokuun aikana jokaisessa kunnassa tullaan päättämään lauselma, jossa tuetaan tätä ajatusta. Sipoo tosin ilmoitti, että se on kiinnostunut myös selvittämään Itä-Uudenmaan kunnan mahdollisuuden Porvoon, Loviisan ja muiden pienempien kuntien kanssa.

Vasemmistot eri puolilla Keski-Uusimaata ovat nähneet suurkuntahankkeen pitkälti protestina aiottua metropolihallintoa vastaan, sekä keinona pelata aikaa toivoen, että hallituksen kuntauudistus ajaisi kiville. Keravalla nostimme ponnen muodossa esiin, että on ok lähteä selvittämään asiaa, muttei sen pidä tarkoittaa, että se heikentäisi kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia, tai olisi selänkääntöä metropolihallinnolle. Yhtälailla haluamme, että myös selvitetään muitakin malleja:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa ensisijaisesti Trioa, johon kuuluisivat Keravan lisäksi Järvenpää ja Tuusula.

Vasemmistoliittolaiset valtuutetut kaipaavat kuntauudistukseen ihmislähtöistä näkökulmaa. Emme hyväksy vain varakkaita veronmaksajia tavoittelevaa kehyskuntien ”kermankuorintaa”. Siksi emme halua Kahdeksikon kääntävän selkäänsä metropolialueelle, jonne valtaosa kehyskuntien työssäkäynnistä päivittäin suuntautuu.

Koko Helsingin seutu tarvitsee yhteistä asunto- ja liikennepolitiikkaa, maankäytön suunnittelua, ympäristöpolitiikkaa, maahanmuuttopolitiikkaa ja toimia alueiden sosiaalista eriarvoistumista vastaan.

Riippumatta pienistä tai suuremmista kuntaliitoksista tarvitaan seudullinen hallintotaso, esim. kuntavaalien yhteydessä valittava metropolivaltuusto. Se lisäisi demokratiaa, sillä kansalaiset pääsisivät valitsemaan kunnanvaltuutettujen lisäksi edustuksellisen toimielimen, joka vastaisi ylikunnallisista tehtävistä. Nykyään nämä tehtävät on usein piilotettu epädemokraattisiin hallintohimmeleihin, kuten kuntayhtymiin, ja osakeyhtiöihin.

Vasemmistoliiton mielestä Helsingin seudulle tarvitaan joka tapauksessa kaksiportainen hallinto, jonka ylempi taso vastaa koko seudusta ja alempi lähipalveluista.

Tukea TRIOlle saimme kristillisten ryhmän suunnalta. Torstain paikallinen lehti muuten kertoi myös, että Tuusulan valtuuston johto näkee, että jos neuvottelut kahdeksikon kanssa eivät johda tulokseen on välittömästi aloitettava neuvottelu Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kesken.

Keravan poliittisista ryhmistä Vasemmiston linja on selkein. Meille palvelut, järkevä asuntopolitiikka, liikennesuunnittelu ja demokratia ovat tärkeämpiä kuin vaakunoiden kuviot ja virkamiesten virat.  Me haluamme, että ihmisille on kohtuu hintainen asunto, hyvät paikallispalvelut, työpaikka ja sinne vievä hyvä julkinen liikenne.

Keskustelu liitoksista tulee varmasti jatkumaan aktiivisena. Myös tässä blogissa saa kernaasti keskustella teemasta.

Kerca-case

Toisena suurena teemana valtuustossa käsiteltiin ja äänestettiin Kercan-teollisuusalueesta.

Jos lyhyesti historiaan viittaa, niin Vasemmiston valtuustoryhmä (2008 vuoden kokouksessa) olisi toivonut konkreettiset laskelmat siitä mitä kaupunki hyötyy kun se myy suuren maa-alueen SRV rakennusyhtiölle ajatuksena kehittää siitä suuri logistinen keskus. Kuningasajatuksena oli, että kun uusi satama rakennetaan Vuosaareen, niin Keravan Kerca voisi toimia lähimpänä olevana lastauspaikkana, ja näin vetää osan imusta itselleen.  Suunnitelmat eivät toteutuneet monella tapaakaan, ja Kerca-teollisuusalue ammotti pitkälti tyhjänä. Nyt kaupunki suunnittelee ostavansa alueen takaisin itselleen ja rakentavan siitä tavallisen teollisuusalueen. Pitkälti siis sellainen mitä Vasemmisto ehdotti aiemmin. Tämä on tietenkin mainio asia.

Valtuutettumme Maila Hölttä oli kuitenkin huomannut, että nyt kaupunki oli muuttanut tontinmyynti periaatteitaan niin, että kaupunki näytti saavan jatkossa vähemmän tuloja kuin aiemmin. Vasemmisto ehdotti asian palauttamista käsittelyyn ja selkeämpää päätösesitystä. Vaatimuksemme kanssa jäimme kuitenkin yksin. Täydennnetään vielä, ettei kenellekään jää epäselväksi, että Keravan Vasemmisto haluaa vahvasti kehittää kercan teollisuusaluetta, ja siksi koemme tärkeäksi, että tonttihinnat ovat kohdallaan ja aluetta kehitetään realistisin tavoittein.

Nuoret mukaan rakentamaan toimivaa nuorisotakuuta

Valtuustossa käsiteltiin myös aloitetta nuorisotakuun toteuttamisesta Keravalla. Pidin meidän ryhmän puheenvuoron:

Keravan Vasemmisto näkee nuorisotakuun yhdeksi tärkeimmistä hankkeista. Olisikin tärkeää, että se onnistuisi muutenkin kuin vain kauniina sanoina paperilla.

Vastauksessa aloitteeseen korostetaan ylivirastojen kulkevaa yhteistyötä johtajien muodostamassa yhteistyöryhmässä. Keravan Vasemmisto näkee, että johtajien yhteistyön lisäksi pitäisi keskiöön ottaa nuorten kanssa työskentelevät opettajat, terveydenhoitajat ja muut keravalaiset kenttätason työntekijät. Yhtälailla nuorille pitäisi ottaa kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan hankkeen onnistumiseen.

Kaupunginhallitus on aloitteeseen liittyvässä vastauksessa halunnut laajentaa yhteistyöryhmää kaupunginhallituksen, oppilaitoisten ja seurakunnan edustajalla. Epäselväksi tässä jää mitä seurakuntaa tarkoitetaan, kun puhutaan yksikössä. Koemme, että olennaisempaa olisi täydentää ryhmää nuorten parissa toimivilla kolmannen sektorin järjestöillä, johon mukaan luettaisiin myös uskonnolliset ryhmät, mutta myös monet muutkin tärkeät urheiluseurat ja kansalaisjärjestöt.

Keravan Vasemmisto kannattaa, etä asia palautetaan takaisin valmisteluun mainitsemamme kohdat huomioiden.”

Aloite lähetettiin takaisin valmisteluun. Toivottavasti se saadaan muutoksin huomioituna kesäkuun valtuustoon.

Untolan toimintakeskus 24-25

Suurimman debatin valtuustossa herätti kohta Untolan toimintakeskuksen tulevaisuudesta. Tässä tarvitsee myös lyhyesti kerrata asian historiaa. Tammikuussa selvisi, että Untolan toimintakeskuksen kesätoiminta ollaan lopettamassa kasvatus- ja opetusviraston virkamiesten päätöksillä. Valtuutettumme Pia Lohikoski teki valtuustoaloitteen, jota tuki enemmistö valtuutetuista. Siinä vaadittiin selvittämään edellytykset Untolan toimintakeskuksen toiminnan turvaamiseksi, jotta

– koululaisten kesätoimintaa voidaan jatkaa
– toimintakeskus pysyy avoinna myös kesäkuussa
– ja avointa perhetoimintaa sekä parkkitoimintaa kehitetään.

Asiaa käsiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa huhtikuun lopulla. Siellä Vasemmiston Eeva Vallius jätti eriävän mielipiteen viraston päätökseen Untolan sulkemisesta kesäkaudeksi. Valitettavasti muulta lautakunnalta ei tullut tukea asialle. Ei edes niiltä, jotka olivat aiemmin kirjoittaneet nimensä valtuustoaloitteeseen.
Valtuustossa kymmenien puheenvuorojen jälkeen asiasta äänestettiin kahteen kertaan. Ensin palautuksesta, jonka Vasemmisto hävisi ja sitten vastauksen hylkäämisestä, joka myös hävisittiin, mutta tällä kertaa äärimmäisen tiukasti 24-25.
Huomioitavaa äänestyksestä on se, että Vasemmiston ryhmän lisäksi perussuomalaisista ja demareista suuri osa oli aloitteen takakana. Vihreät taisivat mennä aika tasan. Ainoastaan kokoomuksen ryhmä oli kokonaisuudessaan aloitetta vastaan.

Vasemmisto perusteli, että on hyvin nurinkurista, että edellisessä kohdassa puhutaan nuorisotakuun tärkeydestä ja kannetaan huolta lasten syrjäytymisestä. Kuitenkin heti seuraavassa kohdassa ollaan valmiit lopettamaan toiminta, joka aktiivisesti estää syrjäytymistä. Painotimme myös, että on varsin omituista jos valtuusto lähettää viestin, että on oikein virkamiesten toimia vastoin valtuuston määrittelemiä lapsipoliittisia ohjelmia, joissa on mm. painotettu Untolan toimintakeskuksen roolia syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. Pahoittelut keravalaisille, ettei meidän kantamme voittanut. Parhaamme yritimme.

Kylä-illat

Lopuksi vielä nosto, että uuden kaupunginjohtajan aikana unohdetut kylä-illat ovat tulossa takaisin. Niitä järjestetään syksyn aikana eri puolilla Keravaa. Ne ovat jokaiselle kuntalaisille mahdollisuus nostaa asioita keskusteluun ja ottaa kantaa kaupungin linjauksiin. Toivottavasti osallistutte niihin aktiivisesti.