Julkaistu

Kriisin keskellä pidetään huolta kaikista

Elämme poikkeuksellista aikaa. Aikaa, jota kukaan meistä ei osannut ennakoida vuosi sitten. Koronaviirusepidemia on vaikuttanut meihin lukuisilla eri tavoilla. Monien keravalaisten toimeentulo on ollut koetuksella, kun työpaikat kärsivät koronarajoituksista ja palvelusektorin kysyntä laski monissa paikoissa. Lapsilla alkoi etäkoulu. Etätöihin siirtyivät ne kaikki työntekijät, joille se oli mahdollista.

Jatka lukemista “Kriisin keskellä pidetään huolta kaikista”
Julkaistu

Uusi ikäihmisten palvelutalo Keravalle

Jätimme viime keväänä valtuustoaloitteen, jossa esitimme, että Keravalle tarvitaan lisää julkisesti vanhusten palveluasumisen paikkoja, koska niitä on vähemmän kuin on tarvetta.

“Viime vuosina vanhusten hoidon ja hoivan palvelutuotannossa on esiintynyt paljon epäkohtia ja erityisesti voittoa tavoittelevien suuryritysten puolella. Kun valvonnalla on puututtu epäkohtiin ja vanhustenhuollon laatua on vaadittu paremmaksi, ovat yksityiset hoivabisneksen tuottajat pyrkineet nostamaan hintojaan tuntuvasti.

Uusi vanhusten palvelutalo onkin siksi viisaampaa toteuttaa julkisena palveluna.”

Eilen saimme kaupunginvaltuustossa vastauksen aloitteeseen, jossa osittain allekirjoitettiin esittämiämme näkökulmia, mutta toisaalta se jäi ikävästi konsulttikieleksi.

Olennaista on kuitenkin se, että saimme budjettineuvotteluissa sovittu, että Keravalle rakennetaan ensi vuonna ikäihmisten palvelutalo. Tämä kaupungin oma palvelutalo tulee Saviolle. Se on erinomainen asia.

Julkaistu

Ulkokuntosaleja Keravalle

Liikunta on yksi tehokkaimmista ja miellyttävimmistä keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Jätimme tänään valtuustoaloitteen, jossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan ja selvitetään olisiko kuntoratojen yhteyteen mahdollista rakentaa ulkokuntosaleja, jotka mahdollistaisivat myös kovatempoisemman treenaamisen.

Ulkokuntosaleja Keravalle

Aikuisista yli puolet liikkuu riittävästi eli vähintään kolme tuntia viikossa. Liian moni kuntoilee kuitenkin liian vähän tai ei lainkaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jopa 70 prosenttia aikuisista harrastaa vain kevyttä liikuntaa tai ei kuntoile vapaa-ajallaan ollenkaan. Samassa tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota, että osa koululaisista ja toisen asteen opiskelijoista liikkuu vapaa-ajallaan selvästi alle suosituksen, joka on seitsemän tuntia viikossa. Samoin on huomattu myös vanhempien ikäluokkien vähäisempi fyysinen aktiivisuus.

Liikunta on yksi tehokkaimmista ja miellyttävimmistä keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Säännöllisellä liikunnalla on myös suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Asiantuntijoiden mukaan erityisen tärkeää terveysliikunta on ikäihmisille.

Keravalla on kattavasti kuntoratoja eli ns. pururatoja eri puolilla kaupunkia, ja ne ovatkin olleet kaupunkilaisten aktiivisessa käytössä etenkin korona-aikana, jolloin monet sisäliikuntamahdollisuudet ovat olleet tauolla. Sen sijaan ulkokuntosaleja kaupungilla on lähinnä vain kaupungin keskusta-alueella.

Lappeenrannassa lähdettiin rakentamaan ulkokuntosaleja eri puolille kaupunkia. Tavoitteena oli madaltaa liikkumisen kynnystä niin, että kaikki voivat liikkua ja ulkoilla ilmaiseksi lähellä omaa asuinaluettaan. Etuna on myös se, että lähiliikuntapaikat ulkokuntosaleineen ovat käytössä ympäri vuorokauden ja talvesta riippuen jopa ympäri vuoden. Kaikille haluttiin tarjota tekemistä monipuolisten välineiden avulla. Laitteet ovat esteettömiä ja mahdollistavat liikkumisen vaikka pyörätuolilla. Ulkokuntoilupaikat ovat olleet Lappeenrannassa menestys.

Ehdotamme, että kaupunki selvittäisi, voitaisiinko Keravalla rakentaa ulkokuntosaleja kuntoratojen yhteyteen eri puolille kaupunkia sekä kartoittaa ulkokuntosalien mahdollisuutta myös kaupunginosissa, joissa ei ole kuntorataa lähellä.

Juhani Lohikoski,
Keravan Vasemmiston valtuustoryhmä

Julkaistu

Investoidaan lapsiin – lautakunta ei hyväksynyt leikkauslistoja

Hyviä uutisia!

Päätimme tänään kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa, ettemme lähde leikkamaan lasten ja lapsiperheiden palveluita.

Esitämme lisärahaa lautakunnan budjettiin, jotta Kerava-lisä saataisiin säilytettyä myös ensi vuonna. Samalla päätimme, ettemme lopeta maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetusta. Tutkitusti uuden kielen oppimista helpottaa se, että osaa oman kielen. Tämä päätös oli tärkeä ja olennaista myös kotouttamisen kannalta.

Emme myöskään halunneet kaventaa tuntikehystä vähentämällä matematiikkaa, käsityötä ja englantia. Kun osaamisvaatimukset kasvaa yhteiskunnassamme olisi hyvin ongelmallista leikata koulutuksesta. Näihin haimme resurssit lukion puolelta, jossa on varauduttu maksuttoman toisen asteen kustannuksiin, kun oppivelvollisuus laajenee. Nämä kulut valtio on kuitenkin luvannut korvata täysin.

Päätökset syntyivät äänin 7-3. Yllämainittuja asioita kannattivat demarien, vasemmiston ja vihreiden edustajat. Vastaan äänesti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten edustajat.

Mainittakoon tässä vielä, että valtiolta on tulossa lisää koronatukea kunnille. Tämä helpottaa Keravan asemaa ja mielestäni mahdollistaa entisestään sen, että nämä asiat saadaan soviteltua kaupungin budjettiin.

Julkaistu

Turvallisuutta ratkaistaan ennaltaehkäisemällä

Valtuusto keskusteli eilen kaupunkimme turvallisuudesta.

Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kertoi, että turvallisuuden luomisessa on tärkeää ennaltaehkäisevä työ. Se näkyy koulujen perheenohjaajina, ankkuri-nuorisotyönä, etsivää nuorisotyötä, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Samaan aikaan turvallisuutta pitää vahvistaa kaavoituksella ja suunnittelulla. Valoisampia katuja jne.

Kaupungin turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio kertoo, että Keravalla on ollut normaalia enemmän levottomuuksia, ryöstöjä ja varkauksia kaupunkialueella, etenkin keskustassa. Kaupunki on aloittanut monia toimia ja tekee kiinteää yhteistyötä poliisin kanssa. Komokallio peräsi taloyhtiöiltä tarkempia toimia turvallisuusongelmien ratkomisessa. Hän kertoi, että kaupunki on aloittanut viikoittaisen turvallisuusviestinnän.
Komokallio korosti jalkautuvan nuorisotyön tekevän tärkeää työtä kohdatessaan nuoria kaduilla ja ohjatessaan heitä tarvittaessa kaupungin palveluiden piiriin.

Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen kiitti maan hallitusta, että vihdoinkin on saatu poliisille lisää resursseja. Hän kertoi faktoja alueen poliisityöstä ja keskeisistä painopisteistä.

Keravalainen poliisi Jussi Huhtela korosti Keravan olevan turvallinen kaupunki ja kertoi rikosten määrän yleisesti olevan laskussa. Silti hän ymmärsi somessa käytävää turvallisuuskeskustelua. Suurella osalla ihmisistä menee entistä paremmin, mutta pienellä osalla on kerrostuvaa ongelmaa. Automurtojen määrässä on selkeä piikki Keravalla. Huhtela arvioi, että varkaat tulevat jäämään kiinni ja sitten paljastuu suurempi varkauksien sarja. Samalla hän kehotti ettei kukaan jätä mitään arvokasta autoihin.

Ankkuritoiminta on poliisin ennaltaehkäisevää työtä. Kohteena ovat lapset ja nuoret, kertoi ylikomisario Kimmo Hyvärinen. Keravalla ollaan toiminnassa pitkällä koska kaupunki oli sitä ensimmäisten joukossa pilotoimassa.

Kysyin keskustelussa, miten hallituksen lisäämät poliisiresurssit ovat näkyneet poliisin arkisessa työssä. Onko poliisipartioiden liikkumista Keravalla lisätty kuluneen vuoden aikana. Miten jalkautuminen / liikkuminen käytännössä tapahtuu Keravalla muissa kaupunginosissa kuin kaupungin keskustassa sekä lisäksi millaistans. lähiötyötä poliisi Keravalla tekee.
Kysyisin myös Keravan omasta työstä. Teemme paljon tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jota tässäkin on mainittu aiemmin. mutta miten päihteidenkäyttäjät pääsevät katkolle ja riittävän pitkään kuntoutukseen.

Poliisit kertoivat resurssien lisäys konkreettisesti tarkoittaa 20 uutta poliisia kentälle. Poliisit kiertävät säännöllisesti ja keskustelevat alueella. Olennaista lähiötyötä on ennaltaehkäisevä ankkurihanke.
Poliisit pitävät myös tosi tärkeänä, että päihteiden käyttäjät ohjataan vieroitukseen ja kuntoutukseen. He näkivät tärkeänä, että kunnilla on tähän tarpeeksi resursseja.

Turvallisuutta rakennetaan kaupungissa jokapäiväisessä arjessa poliisin ja järjestöjen kanssa. Kaupungin puolella budjetissa on tärkeä varmistaa ennaltaehkäisevän työn resurssit jatkossakin sekä parantaa kaupunginosien turvallisuutta yhteisöllisyydellä.

Julkaistu

Skeittiparkki Keravalle

Keravan keskustassa oli uutta taidetta. Täältäkin lähtee kiitos vapaa-aikalautakunnan suuntaan kun päätitte vihdoin skeittiparkin sijoituksesta. Vuosia tätä on Keravalla väännetty. Hienoa lautakunnan puheenjohtaja Tuija Husari ja koko lautakunta. Iso käsi myös Väänäsen Jounille, joka on tehnyt asian eteen tosi paljon duunia. Josko Sompiossa päästäisiin parin vuoden sisällä jo skeittaamaan. Ties vaikka setäkin nähtäisiin kokeilemassa rampilla.

Julkaistu

Edistetään talvipyöräilyä

Pyöräily on hyvä ja päästötön liikuntamuoto. On hienoa, että Keravan kaupunki on viime vuosina monin tavoin edistänyt pyöräilyn lisääntymistä kaupungissamme. On kehitetty strategisesti pyöräilyä, parannettu pyöräteitä ja sekä lanseerattu omaleimaiset kaupunkipyörät.

Keravalaiset pyöräilevät paljon. Sen näkee joka aamu asemalla, kun yrittää löytää vapaata pyörätelinettä.

Pyöräilijöiden määrä vähenee kuitenkin talvikaudella selkeästi. Syyksi kansallisissa tutkimuksissa on noussut liukkaat ja lumiset väylät sekä kylmyys. Näistä kaksi ensimmäistä voitaisiin helposti taklata harjasuolaamalla keskeiset pyörätiet, niin että ajaminen olisi turvallisempaa. Harjasuolaus on monissa Keski- ja Pohjois-Euroopan kaupungeissa yleisesti käytetty pyöräväylien talvihoidon keino. Suomessa se on käytössä mm. Helsingissä ja Turussa.

Me valtuutetut ehdotamme, että kaupunki pilotoi harjasuolausta pitäen keskeiset pyörätiet ajettavina talvikaudella Keravalla.

7.10.2019 Kerava
Juhani Lohikoski
Nina Korventaival
Jukka Nissinen
Juha Ryhänen
Karoliina Veikkonen

Aloitteen allekirjoitti 33 valtuutettua.

Kuva: Wikipedia

Julkaistu

Jokaisella on oikeus ruokaan

Jätimme tänään Keravan kaupunginvaltuustossa aloitteen, jolla haluamme, että kaikilla, myös vegaanilapsilla, on oikeus ruokaan.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön julkaiseman selvityksen mukaan maatalouseläinten kasvatus on liikennettäkin suurempi kasvihuonepäästöjen lähde. Vegaaniruoka on ekologisempi vaihtoehto kuin sekaruoka tai lakto-ovovegetaarinen kasvisruoka.

Kaikilla vegaanilapsilla tulee olla oikeus ruokailuun koulupäivän aikana ja vegaaniperheitä tulee kohdella samanarvoisesti riippumatta heidän asuinpaikastaan. Vegaaniruokaa tarjotaan jo monissa kunnissa, esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa. Tällä hetkellä Keravan kouluissa tarjottava kasvisruoka on lakto-ovovegetaarista, joka voi sisältää maitotaloustuotteita ja kananmunaa. Vegaaniruokaa saa vain lääkärintodistuksen perusteella, vaikka sen valitseminen ei yleensä perustu terveyssyihin, vaan on eettinen valinta. Muista eettisistä ruokavalioista, esim. sianlihaton, ei vaadita lääkärintodistusta.

Tällä hetkellä keravalaiset vegaanilapset ja nuoret joutuvat kuljettamaan kouluun omat eväät tai selviämään päivän salaatilla ja näkkileivällä. Yleisten ruokasuositusten mukaan huolellisesti koottu vegaaniruokavalio sopii kaikille ihmisille, mutta jos lapset ja nuoret joutuvat pärjäämään koulussa vain salaatilla ja leivällä, on se epäterve ja perheitä huolestuttava tilanne.

Jos vegaaniruokavalio tarjottaisiin kouluissa Helsingin mallin mukaan, lisäkustannuksia ei pitäisi tulla. Helsingin mallissa kouluruokalistoille lisätään vegaaneille soveltuvia ruokia, vaikka kasvisruokien suunnittelun periaate on edelleen lakto-ovovegetaarinen. Silloin kun kasvisruokavaihtoehto lisäkkeineen ei ole vegaaninen, tarjotaan aiemmin ruokalistalla ollutta, jäähdytettyä ja uudelleenlämmitettyä vegaanista pääruokaa. Ruokajuomana tarjotaan vettä. Vegaaniruokailijalta tulisi vaatia vain erityisruokavalioilmoitus.

Me valtuutetut esitämme, että Keravan kaupunki siirtyisi esimerkiksi ylläkuvattuun Helsingin malliin, ja tarjoaisi jatkossa vegaaniruokaa, kun huoltajan allekirjoittama erityisruokavalioilmoitus on tehty.

Keravalla 7.10.2019
Aila Lind-Mäki, Juhani Lohikoski ja Niina Saarinen

Aloitteen allekirjoitti 22 valtuutettua. 

Julkaistu

Konkreettisia ilmastotekoja Keravalle

Me kaikki olemme kuulleet tukholmalaisesta koululaisesta Greta Thunbergista, joka päätti, ettei kukaan ole liian pieni vaikuttaakseen asioihin. Kevään aikana tuhannet oppilaat lakkoilivat Suomessa ja miljoonat maailmalla tuodakseen esiin huolensa ilmastonmuutoksesta, ja siitä, etteivät aikuiset ota uhkaa tarpeeksi vakavasti.

Hallitusten ilmastopaneeli IPCC julkaisi kattavimman tieteellisen kartoituksen ilmastonmuutoksesta. Raportissa viitataan 6 000 tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa yli 90 kirjoittajaa 40 maasta. Raportissa nostettiin vakava huoli maapallon lämpötilan nousemisesta ennakoitua enemmän, jos ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään tarpeeksi nopeasti. Se aiheuttaisi katastrofaalisia seurauksia.

Meidän valtuutettujen mielestä Keravan on vastattava tutkijoiden, nuorten ja järjestöjen esiin nostamiin vaatimuksiin. Tarvitaan konkreettisia ilmastotekoja, kuten vaikkapa:

1. Jokaisen hallintokunnan tulee miettiä miten se voi pienentää hiilijalanjälkeä arkisessa toiminnassaan.

2. Tuetaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Plan International:in haastetta kannustaen keravalaisia kouluja tekemään omat ilmastoteot. Palkitaan parhaimmat ideat.

3. Laajennetaan ylijäämäruuan myyntiä kattamaan useampia kouluja.

4. Tehdään Kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelma Keravalle osana SECAP-hanketta, joka ohjaa toimintaamme vähentämään päästöjä.

Keravalla 3.6.2019

Valtuutetut
Juhani Lohikoski ja 31 muuta valtuutettua.