Pohjois-Kytömaan kaava

On hyvä, että Keravalle saadaan uusia asukkaita. Kaavoittaessamme uusia alueita meidän kannattaa kyllä miettiä tarkkaan, että pystymme tekemään sen strategiassa linjaamallamme ekologisesti kestävällä tavalla. 

Meillä on kaupungissamme lähiluontoa rajallisesti ja niin näkisin, että tulevaisuudessa kasvua pitäisi hakea uusien alueiden rakentamisen sijaan kaupungin täydennysrakentamisella. Tästä samasta teemasta meillä on tulossa tänään kaksi hyvää valtuustoaloitetta.

Jatka lukemista “Pohjois-Kytömaan kaava”

Ilmastovahti käyttöön Keravalla

Kaupunkimme ottaa järkeviä askelia kohti ilmastoystävällisempää kaupunkia.

Olemme lukuisia kertoja painottaneet, että ilmastokysymykset eivät ole mikään yksittäinen asia muun politiikan sivussa, vaan niiden pitää linkittyä keskeisesti kaikkeen meidän tekemiseen.

Kestävien kaupunkien rakentaminen sopeuttaa meitä paremmin ilmastonmuutokseen.

Keravan kaupunki ottaa yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa käyttöön ympäristövahdin.

Jatka lukemista “Ilmastovahti käyttöön Keravalla”

Ilmastotekojen kaupunki

  • Taloudellisen budjetin rinnalle sitova ilmastobudjetti. Luodaan ympäristöystävällisiä työpaikkoja ja tuetaan ekologista yrittämistä.
  • Parempia pyöräteitä, runkolukittavia telineitä ja vartioitu pyöräparkki Keravan asemalle. Sähkö- ja robottibusseja, aurinkopaneeleita, maalämpöä ja tuulivoimaa.
  • Palveluita eri puolille kaupunkia 15 minuutin periaatteella: pienkauppoja, liikunta- ja harrastuspaikkoja, kaupungin paikallisia palvelupisteitä, työskentely- ja yhteisöllisyystiloja turhan autoilun välttämiseksi.
  • Tuetaan ekologista ja kohtuuhintaista asumista rakentamisessa sekä ehkäistään alueellista eriytymistä.
  • Arvostetaan ja puolustetaan lähimetsiämme.

Juhani Lohikoski 103 Vasemmisto Kerava

On satsattava reiluun siirtymään

Tein keväällä 2017 valtuustoaloitteen, että Kerava liittyisi osaksi HINKU-verkostoa, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Kerava ei kuitenkaan päättänyt liittyä osaksi verkostoa, vaan liityimme kansainväliseen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen ja laatii sopimuksen edellyttämän kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP). Jatka lukemista “On satsattava reiluun siirtymään”

Vuosi takana – paljon tekoja sinun elämäsi parantamiseksi

Ensimmäisen vuoden päätteeksi on hyvä pysähtyä hallituksen tärkeimpien saavutusten äärelle. Viiden puolueen muodostaman kansanrintamahallituksen yhteistyö on johtanut tärkeisiin ja tarpeellisiin päätöksiin tasa-arvoisen ja hiilineutraalin Suomen ja maailman puolesta. Hallituksen saavutukset ovat yhteisiä, mutta tässä listassa esittelemme uudistukset, jotka ovat vasemmistoliitolle erityisen tärkeitä. Niiden ansiosta Suomi on oikeudenmukaisempi kaikille, ei harvoille.

Vasemmistoliitto päätti ensimmäisenä suomalaisena puolueena järjestää neuvoa antavan jäsenäänestyksen hallitustyöhön osallistumisesta. Äänestäneistä jäsenistä yli 97 prosenttia kannatti hallitukseen osallistumista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson luonnehti tuolloin Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti -hallitusohjelmaa käänteentekeväksi, sillä “se merkitsee leikkausten loppumista ja hyvinvoinnin rakentamisen aloittamista”.

Koronakriisin seurauksena yhteiskunta on juuri nyt hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vielä vuosi sitten. Kriisin myötä hallituksen tavoite taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Suomesta on kuitenkin ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Suomi nousee koronakriisistä panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja tasa-arvoon. Onkin elintärkeää, että Suomella on tällä hetkellä hallitus, jonka tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on ihmisten hyvinvointiin panostaminen, ei yritysten voittomarginaalien kasvattaminen. 

Vasemmistoliitto on puolue, joka pitää kiinni arvoistaan kaikissa tilanteissa. Siksi on tärkeää myös arvioida työmme tuloksia. Näistä saavutuksista Suomen hyvinvoinnin eteen olemme ylpeitä.

  1. Hallitus on muuttanut Suomessa viime vuodet vallinnutta talouspolitiikan linjaa, jossa painottuivat varakkaita suosivat veronalennukset ja sosiaaliturvaan sekä koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallitus on sitoutunut tuloerojen kaventamiseen ja työllisyyden parantamiseen talouspolitiikan keskeisinä tavoitteina ja virittänyt finanssipolitiikkansa elvyttäväksi. Hallitusohjelmaan tehtiiin ensimmäistä kertaa koskaan kirjaus ylimääräisestä suhdannevarauksesta taloudellisten kriisien varalle. 
  2. Vasemmistoliitto on koronakriisin hoidon yhteydessä vaatinut sosiaalisen kriisin ratkaisemista ja kriisistä kärsineiden ihmisten tukemista. Lisätalousarvioissa hallitus turvasi vasemmistoliiton keskeisimmille vaatimuksille rahoituksen. Näitä ovat muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, noin 1,5 miljardin euron kuntatalouspaketti (joka sisältää joukkoliikennetuen), tuki perheiden toimeentulolle kotona olevien lasten hoitamiseksi koronakriisin aikana sekä koronasta kärsineiden toimeentulotuen asiakkaiden aseman parantaminen.
  3. Hallitus on päättänyt satojen miljoonien eurojen ilmastorahaston perustamisesta. Rahaston on tarkoitus keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen investoinneilla.
  4. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen käynnisti ensi työkseen epäonnistuneen ja epäreilusti työttömiä kurittaneen aktiivimallin purkamisen. Hallitus purki aktiivimallin 1.1.2020 alkaen.
  5. Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä ja korotti pienimpiä eläkkeitä, eli takuueläkettä 50 eurolla ja kansaneläkettä 34 eurolla.
  6. Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä. Perusturvaetuuksia kuten työttömyysturvaa, sairas- ja vanhempainpäivärahaa sekä kuntoutustukea korotettiin 20 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla ja elatustukeen tehtiin seitsemän euron korotus.
  7. Hallitus uudistaa perhevapaita niin, että vanhempien välinen tasa-arvo paranee ja perheille tulee enemmän valinnanmahdollisuuksia. Hallitus on löytänyt uudistamisella yhteisen mallin, jossa molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään noin seitsemän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen. Omasta vapaastaan voi luovuttaa toiselle vanhemmalle kolmen kuukauden mittaisen jakson. Lisäksi raskaana oleva vanhempi saa raskauden suojelemiseksi yhden kuukauden pituisen vapaan ennen lapsen syntymää.
  8. Korona-aikana hallitus paransi työttömien tilannetta lyhentämällä väliaikaisesti työttömyyden omavastuita ja linjaamalla, että korona-aika ei kuluta työttömyysturvan kokonaiskestoa. Lisäksi hallitus korotti työttömyysturvan suojaosuutta määräaikaisesti 500 euroon. 
  9. Hallitus on käynnistänyt ylihallituskautisen sosiaaliturvan uudistamishankkeen, jonka tarkoitus on päivittää kankea järjestelmämme vastaamaan nykypäivän työelämää.
  10. Lääkehuollon tiekartan rahoituksen varmistuminen ja toimeenpanon käynnistymisen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa myös uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä.
  11.  Hallitus kehittää vakuutuslääkärijärjestelmää. Lakimuutoksilla lisätään vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Muutoksilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti. 
  12.  Hoivakodeissa asuvien vanhusten asema ja liian pieni määrä hoitajia on ollut kansallinen häpeätahra. Hallitus päättää uudesta 0,7 hoitajamitoituksesta ja turvaa inhimillisen vanhuuden hyvinvointivaltiomme rakentajille. 
  13.  Hallitus on lähettänyt sote-uudistuksen lausuntokierrokselle. Tällä kertaa kyseessä ei ole kaupallisten sote-konsernien ehdoilla tehty bisnesmalli, vaan hyvään hoitoon keskittyvä koko Suomen kannalta oikeudenmukainen kokonaisuus.
  14.  Hallitus laati mielenterveysstrategian ja käynnisti sen toimeenpanon. Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Rahoitusta myös kohdennetaan lisäämään mielenterveysosaamista kunnissa, parantamaan kuntouttavia palveluja työelämässä, sekä ehkäisemään itsemurhia. Opiskeluhuollossa otetaan käyttöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvia menetelmiä.
  15.  Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan määrätietoisesti. Tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoden 2023 loppuun mennessä. Asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa ovat mukana suurimmat kaupungit, palveluntuottajat, järjestöt ja valtion toimijat. Painopiste on kuntien asunnottomuustyössä, johon ohjelmassa tarjotaan rahoitusta ja muuta tukea.
  16.  Hallitus toteuttaa kaikkien aikojen kunnianhimoisimman omistajapoliittisen periaatepäätöksen ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Periaatepäätöksessä otetaan huomioon ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät seikat valtio-omistajan toiminnassa selvemmin kuin milloinkaan aiemmin.
  17.  Hallitus hyväksyi kunnianhimoisen harmaan talouden torjunnan periaatepäätöksen, joka muun muassa vahvistaa moniviranomaisyhteistyötä ja harmaan talouden ennalta ehkäisyä sekä vahvistaa yleisesti viranomaisten toimintaedellytyksiä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.
  18.  Hallitus lisäsi palkkatuen määrärahoja ja poisti kolmannen sektorin työllistämistä rajoittavan kiintiön. 
  19.  Hallitus vastasi osaavan työvoiman puutteeseen esimerkiksi lisäämällä täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutusten käyttöä neljällä miljoonalla eurolla.
  20.  Hallitus osoitti lisäresursseja maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin.
  21.  Hallitus lisäsi TE-toimistojen määrärahoja muun muassa työkykyohjelman toteuttamiseksi. Ohjelmalla tuetaan osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään.
  22.  Hallitus mahdollisti väliaikaisena koronatoimenpiteenä yrittäjien työttömyysturvan ilman, että yritystoimintaa tarvitsee pistää jäihin.
  23.  Osana koronatoimia hallitus päätti kulutusluottojen väliaikaisesta korkokatosta ja suoramarkkinointikiellosta. Vasemmistoliitto tavoittelee tästä pysyvää asiantilaa.
  24.  Ulosottomenettelyn väliaikaisella keventämisellä koronakriisin vuoksi helpotettiin velallisten asemaa mahdollistamalla esimerkiksi lyhennysvapaat kuukaudet tai maksuaikojen siirtämisen myöhemmäksi. 
  25.  Hallitus on kohdistanut ammatillisen koulutuksen opettajiin ja ohjaajiin yhteensä 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosien 2019 ja 2020 aikana. Se tarkoittaa 1700–2000 opettajaa opettajien ja ohjaajien suhteesta riippuen. Tämä vastaa noin 10 prosentin lisäystä ammatillisten opettajien määrään.
  26.  Ammatillisen työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen lisätään 2,5 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lähtien.
  27.  Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon ohjelma, Oikeus osata, käynnistettiin kesäkuussa 2020. Ohjelma sisältää yhteensä 270 miljoonaa euroa rahoitusta ammatillisen koulun ja tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten.
  28.  Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaista yksikköhintaa on vahvistettu 18 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa.
  29.  Jatkuvan oppimisen hankkeisiin myönnetään 23 miljoonaa euroa. Hankkeilla vastataan nopeasti työelämän osaajapulaan sekä tuetaan työllisyyden kuntakokeilun tavoitteita ja alueellisten toimintamallien kehittämistä. Avustusta voi hakea myös maahanmuuttajien osaamisen ja työelämävalmiuksien parantamiseen.
  30.  Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuutta lisätään: perusrahoituksen osuus säilytetään vuoden 2020 tasolla eli 70 prosentissa.
  31. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus kaikille lapsille. Palautimme kaikille lapsille edellisen hallituksen poistaman oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen – vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta.
  32.  Hallitus panostaa merkittävästi perustopetukseen ja varhaiskasvatukseen Oikeus oppia -ohjelmalla, joka koostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi toteutettavista hankkeista. Hallitusohjelmaan kirjattuun perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan kolmen vuoden aikana 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 125 miljoonaa euroa.
  33.  Hallitus vahvisti yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin  40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Osana koronatoimenpiteitä hallitus lisäsi myös korkeakouluopiskelijoiden aloituspaikkoja. Tänä syksynä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 2200 aloituspaikkaa lisää ja yliopistot 2048 lisäaloituspaikkaa.
  34.  Opintoraha sidotaan indeksiin 1. elokuuta 2020 alkaen, huoltajakorotusta korotettiin 25 eurolla vuoden 2020 alusta.
  35.  Hallituksen toimien johdosta Suomi pitää entistä parempaa huolta tieverkostaan. Tämä on tärkeää koko maan pitämiseksi asuttavana. Perusväylänpitoon tehtiin vuoden 2020 alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.
  36.  Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa.
  37.  Isojen raidehankkeiden edistäminen: Tunnin juna ja Suomi-rata. Hallituksen pääomitus- ja suunnitteluvaraukset, hankeyhtiöiden perustaminen ja CEF-tuen hakeminen.
  38.  MAL-sopimuksien avulla edistetään asunnottomuuden vähentämistä, kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotantoa, panostukset kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.
  39.  Hallitus osoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuoden 2020 talousarviossa 24,5 miljoonaa euroa ja LTAE4:ssä vielä 18 miljoonaa euroa.
  40.  Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin lisättiin hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Uusissa linjauksissa sovitetaan myös yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään.
  41.  Hallitus päätti ohjelmassaa laajentaa kansallispuistoverkkoa ja kasvattaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Uusia luonnosuojelualueita on perustettu jo esimerkiksi Pohjois-Karjalaan. METSO-ohjelman avulla suojeltiin viime vuonna noin 4 700 uutta metsähehtaaria. Tärkeitä elinympäristöjä turvattiin lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla noin 2 400 hehtaarin edestä. Laajempia, tilarajat ylittäviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin yhteensä yli 100 hehtaarin verran.
  42.  Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU tukee vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista yhteensä 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen.
  43.  Hallitusohjelman mukaisesti nimettiin Suomen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala, sijaintipaikkanaan Seinäjoki.  
  44.  Suomi on nostanut pakolaiskiintiötä 850 henkilöön heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseksi.
  45.  Hallitus on päättänyt vastaanottavansa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa, pääasiassa alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Kyprokselta.
  46.  Hallitus lisää poliisien määrää ja panostaa kansalaisten turvallisuuteen.
  47.  Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi on syyttäjälaitoksen, tuomioistuimien ja oikeusavun resursseja lisätty samassa suhteessa kuin poliisien määrää on lisätty. Lisäksi näytön vastaanottamista keskitetään käräjäoikeuksiin, joissa todistelu videoidaan mahdollisia muutoksenhakuasteiden käsittelyjä varten. 
  48.  Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen lisätty resursseja muun muassa talous- ja velkaneuvontaan.
  49.  Suomi pitää EU-politiikassa esillä kestävän kehityksen tavoitteita, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
  50.  Suomi nosti hyvinvointitalouden vahvasti EU-agendalle puheenjohtajuuskaudellaan ja aiheesta hyväksyttiin ministerineuvoston päätelmät. Hyvinvointitaloudella varmistetaan, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin samalla kun yhteiskuntien kestävyys paranee. Hyvinvointitaloudessa luodaan hyvän kehä, jossa ihmisten hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan ja hyödyttävät sekä ihmisiä että koko yhteiskuntaa.
  51.  Hallitus panostaa energiatehokkuuden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja tukee ihmisiä tuntuvalla summalla, jotta oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi mahdollista jokaiselle. Tuen avulla on mahdollista esimerkiksi luopua öljylämmityksestä, parantaa eristystä tai siirtyä käyttämään aurinkopaneeleja. Tukeen käytetään 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuosittain 40 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.


    Lähde: Vasemmistoliitto

Keravan Energia luopuu turpeen käytöstä

Paikallinen energialaitoksemme ottaa määrätietoisia askelia fiksumpaan ja kestävämpään suuntaan. Muistan kun joitain vuosia sitten ehdotin, että Keravan energia luopuisi turpeen käytöstä biovoimalalaitoksessaan. Silloin sedät mollasivat, että tuo on naivia ajattelua ja se ei ole mahdollista. Väärässä olivat.

”Savukaasulauhduttimen käyttöönoton myötä Keravan Energian vuosittaiset CO2-päästöt pienenevät noin 6 000 tonnia vuodessa ja energian tuotannossa säästyy vettä noin 30 000 kuutiota, eli 30 miljoonaa litraa vuodessa. Savukaasulauhdutin on siis myös panostus puhtaaseen paikalliseen elinympäristöön. Savukaasulauhdutin on käyttöönottovalmis tammikuussa 2021.

Vuodesta 2021 lähtien biovoimalaitoksella luovutaan myös turpeen käytöstä. Turvetta on käytetty sen sisältämän rikin vuoksi, joka on auttanut pitämään voimalaitoksen polttoainekattilan puhtaana.

“Luovumme turpeesta osana määrätietoista työtämme kohti fossiilitonta energiantuotantoa,” kommentoi energialaitoksen tiedotteessa toimitusjohtaja Jussi Lehto.

Kuva: Keravan Energian sivu.

Jokaisella on oikeus ruokaan

Jätimme tänään Keravan kaupunginvaltuustossa aloitteen, jolla haluamme, että kaikilla, myös vegaanilapsilla, on oikeus ruokaan.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön julkaiseman selvityksen mukaan maatalouseläinten kasvatus on liikennettäkin suurempi kasvihuonepäästöjen lähde. Vegaaniruoka on ekologisempi vaihtoehto kuin sekaruoka tai lakto-ovovegetaarinen kasvisruoka.

Kaikilla vegaanilapsilla tulee olla oikeus ruokailuun koulupäivän aikana ja vegaaniperheitä tulee kohdella samanarvoisesti riippumatta heidän asuinpaikastaan. Vegaaniruokaa tarjotaan jo monissa kunnissa, esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa. Tällä hetkellä Keravan kouluissa tarjottava kasvisruoka on lakto-ovovegetaarista, joka voi sisältää maitotaloustuotteita ja kananmunaa. Vegaaniruokaa saa vain lääkärintodistuksen perusteella, vaikka sen valitseminen ei yleensä perustu terveyssyihin, vaan on eettinen valinta. Muista eettisistä ruokavalioista, esim. sianlihaton, ei vaadita lääkärintodistusta.

Tällä hetkellä keravalaiset vegaanilapset ja nuoret joutuvat kuljettamaan kouluun omat eväät tai selviämään päivän salaatilla ja näkkileivällä. Yleisten ruokasuositusten mukaan huolellisesti koottu vegaaniruokavalio sopii kaikille ihmisille, mutta jos lapset ja nuoret joutuvat pärjäämään koulussa vain salaatilla ja leivällä, on se epäterve ja perheitä huolestuttava tilanne.

Jos vegaaniruokavalio tarjottaisiin kouluissa Helsingin mallin mukaan, lisäkustannuksia ei pitäisi tulla. Helsingin mallissa kouluruokalistoille lisätään vegaaneille soveltuvia ruokia, vaikka kasvisruokien suunnittelun periaate on edelleen lakto-ovovegetaarinen. Silloin kun kasvisruokavaihtoehto lisäkkeineen ei ole vegaaninen, tarjotaan aiemmin ruokalistalla ollutta, jäähdytettyä ja uudelleenlämmitettyä vegaanista pääruokaa. Ruokajuomana tarjotaan vettä. Vegaaniruokailijalta tulisi vaatia vain erityisruokavalioilmoitus.

Me valtuutetut esitämme, että Keravan kaupunki siirtyisi esimerkiksi ylläkuvattuun Helsingin malliin, ja tarjoaisi jatkossa vegaaniruokaa, kun huoltajan allekirjoittama erityisruokavalioilmoitus on tehty.

Keravalla 7.10.2019
Aila Lind-Mäki, Juhani Lohikoski ja Niina Saarinen

Aloitteen allekirjoitti 22 valtuutettua. 

Konkreettisia ilmastotekoja Keravalle

Me kaikki olemme kuulleet tukholmalaisesta koululaisesta Greta Thunbergista, joka päätti, ettei kukaan ole liian pieni vaikuttaakseen asioihin. Kevään aikana tuhannet oppilaat lakkoilivat Suomessa ja miljoonat maailmalla tuodakseen esiin huolensa ilmastonmuutoksesta, ja siitä, etteivät aikuiset ota uhkaa tarpeeksi vakavasti.

Hallitusten ilmastopaneeli IPCC julkaisi kattavimman tieteellisen kartoituksen ilmastonmuutoksesta. Raportissa viitataan 6 000 tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa yli 90 kirjoittajaa 40 maasta. Raportissa nostettiin vakava huoli maapallon lämpötilan nousemisesta ennakoitua enemmän, jos ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään tarpeeksi nopeasti. Se aiheuttaisi katastrofaalisia seurauksia.

Meidän valtuutettujen mielestä Keravan on vastattava tutkijoiden, nuorten ja järjestöjen esiin nostamiin vaatimuksiin. Tarvitaan konkreettisia ilmastotekoja, kuten vaikkapa:

1. Jokaisen hallintokunnan tulee miettiä miten se voi pienentää hiilijalanjälkeä arkisessa toiminnassaan.

2. Tuetaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Plan International:in haastetta kannustaen keravalaisia kouluja tekemään omat ilmastoteot. Palkitaan parhaimmat ideat.

3. Laajennetaan ylijäämäruuan myyntiä kattamaan useampia kouluja.

4. Tehdään Kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelma Keravalle osana SECAP-hanketta, joka ohjaa toimintaamme vähentämään päästöjä.

Keravalla 3.6.2019

Valtuutetut
Juhani Lohikoski ja 31 muuta valtuutettua.

10 luukku. Joukkoliikenne

On selvää, että henkilöautoliikennettä on pyrittävä vähentämään radikaalisti vastattaessa ilmastonmuutoksen haasteeseen. Joukkoliikenteen kehittäminen on siksi tärkeää. Olennaista on, että linjoja laajennetaan ja matkustamisen hintaa lasketaan selkeästi. Meidän on pyrittävä voittamaan mahdollisimman monta autoilevaa työmatkalaista joukkoliikenteen käyttäjäksi.