{"id":155,"date":"2012-10-02T10:58:30","date_gmt":"2012-10-02T10:58:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/?p=155"},"modified":"2017-03-23T10:59:25","modified_gmt":"2017-03-23T10:59:25","slug":"jaahyvaiset-nurkkapatriooteille-ja-ylikunnallisille-yksityistajille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/?p=155","title":{"rendered":"J\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset nurkkapatriooteille ja ylikunnallisille yksityist\u00e4jille"},"content":{"rendered":"

Kuntauudistus on n\u00e4iden vaalien kuuma peruna. Kaikilla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan asiasta mielipide. Keskustelu velloo kuitenkin aika l\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 tasolla. Nostan esiin ajatuksia, jotka ovat mielest\u00e4ni keskeisi\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kokoomukselle kuntauudistus on yksi fantastinen uudistus lis\u00e4\u00e4 aiempien \u201duudistusten\u201d joukkoon. Etunojassa sen kampanjassa on ollut hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Uudistihan h\u00e4n jo aiemmin yliopistot. Virkkusen johdolla ajettiin l\u00e4pi uusi yliopistolaki, jolla tuotiin kampuksille yritysmaailman ajatuslogiikka. Yht\u00e4kki\u00e4 tutkimustakin piti alkaa mitata rahamaailman mittarein. Niin henkil\u00f6st\u00f6 kuin opiskelijat kritisoivat lain tuovan yritysmaailman m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n yliopiston arvomaailmaa.<\/p>\n

EK:n poliittiselle siivelle, Kokoomukselle, kuntauudistuksessa on kyse\u00a0ideologisesta valinnasta. Puolue haluaa luoda suurempia kuntakokonaisuuksia, joissa yksityiset yritykset tuottaisivat julkiset palvelut, yh\u00e4 enemm\u00e4n ellei kokonaan.\u00a0Olen aiemmin kirjoittanut<\/a>\u00a0mit\u00e4 ongelmia t\u00e4st\u00e4 seuraa niin kunnan, asiakkaiden kuin palveluiden ty\u00f6ntekij\u00f6idenkin kannalta.<\/p>\n

SDP on kuntauudistuksen kannalla n\u00e4hden, ett\u00e4 se kannattaa vahvoja peruskuntia, mutta vastustaa pakkoliitoksia. Kunnallisvaaleja l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 sen kannat ovat tiukentuneet. Ep\u00e4selv\u00e4ksi on j\u00e4\u00e4nyt onko t\u00e4ss\u00e4 kyse vaalitaktiikasta.<\/p>\n

Vasemmistoliitto on l\u00e4htenyt siit\u00e4, ett\u00e4 kuntauudistuksessa pit\u00e4\u00e4 kuunnella kuntia, ja puheenjohtaja Arhinm\u00e4ki on esitt\u00e4nyt kansan\u00e4\u00e4nestyksien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 kuntaliitoksista. Vasemmisto on painottanut, ettei l\u00e4hipalveluita saa heikent\u00e4\u00e4 tai yksityist\u00e4\u00e4 liitosten yhteydess\u00e4. Olennaista on niin ik\u00e4\u00e4n l\u00e4hidemokratian kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

Vihre\u00e4t ovat liputtaneet kuntaliitosten puolesta. Puolueen linja on pitk\u00e4lti my\u00f6t\u00e4illyt Vasemmiston n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n

Oppositiossa olevat Keskusta ja Perussuomalaiset ovat tyrm\u00e4nneet kuntauudistuksen. Ironista kyll\u00e4 Keskusta itse oli k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuntaprosessia edellisess\u00e4 hallituksessa. Perussuomalaisten Soini\u00a0on kritisoinut<\/a>, ett\u00e4 suurkunnissa kuntalaiset menett\u00e4v\u00e4t yhteenkuuluvuuden tunteen ja motivaation toimia l\u00e4hiyhteis\u00f6ns\u00e4 puolesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vaakunaan takertuminenko ratkaisu?<\/strong><\/p>\n

Paikallisella tasolla meininki on toinen. Esimerkiksi Keravalla kaikki puolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta suhtautuvat kriittisesti edes kuntauudistuksen selvitt\u00e4miseen. Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 paikalliset osastot kokoomuksessa ja SDP:ss\u00e4 tekisiv\u00e4t j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 politiikkaa Keravalla kuin valtakunnallisesti. Ei. Kyse on pitk\u00e4lti populismista, taktikoinnista ja valtaintresseist\u00e4. Moni puolue pelk\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4niens\u00e4 menett\u00e4mist\u00e4 ja takertuu Keravan vaakunaan sen sijaan, ett\u00e4 edes selvitt\u00e4isi onko kuntauudistuksen tai muun kuntarajat ylitt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n kautta mahdollisuus j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4n asuntorakentamiseen tai liikenneratkaisujen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Kannattaako Vasemmisto sitten kuntien yhteen liitt\u00e4mist\u00e4? Siihen puolueella ei ole selke\u00e4\u00e4 kantaa, eik\u00e4 varmaan pid\u00e4k\u00e4\u00e4n olla. Suomessa on satoja kuntia, ja kaikilla niill\u00e4 on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n erilainen tilanne sek\u00e4 naapurikunnat. Olennaista on mietti\u00e4 miten pystyt\u00e4\u00e4n ratkaisemaan kuntien keskeisi\u00e4 ongelmia. Keski-Uudellamaalla t\u00e4llaisia ovat esimerkiksi asunto-, ymp\u00e4rist\u00f6- ja liikennepolitiikka.<\/p>\n

Aloitetaan asuntorakentamisesta<\/strong><\/p>\n

Keravalla keskustellaan parhaillaan siit\u00e4, ett\u00e4 kaupungin keskustaan pit\u00e4isi rakentaa korkeita tornitaloja asuntoja- ja toimistok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Keskusta halutaan miehitt\u00e4\u00e4 tornitaloilla koska kunnassa on v\u00e4h\u00e4n tilaa rakentaa. Jokainen, joka on ollut ruuhka-aikaan Keravan keskustassa, tiet\u00e4\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 palaavien autoilijoiden tukkivat tiet jo nyt. Jos suunnitellut visiot toteutuvat ruuhkat moninkertaistuvat. T\u00e4t\u00e4k\u00f6 esimerkiksi vihre\u00e4t haluavat?<\/p>\n

Vaihtoehtona olisi ylikunnalliset ratkaisut rakentamiseen. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Keski-Uudellamaalla tarvitaan lis\u00e4\u00e4 kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Keravalle ekologisia ja j\u00e4rkevi\u00e4 asuntorakentamisen laajenemisalueita olisivat yhteys Hyryl\u00e4n suuntaan ja Ristikyt\u00f6 pohjoisessa. Kasvu Hyryl\u00e4n suuntaan yhdist\u00e4isi kaksi kasvavaa keskusta yhteen ja toisi synergiaetuja kummallekin. Samalla voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 joukkoliikenneyhteyksi\u00e4 Hyryl\u00e4n ja Keravan v\u00e4lill\u00e4, jotka ovat varsin huonossa kunnossa.<\/p>\n

Ent\u00e4 liikenne?<\/strong><\/p>\n

Keskeinen kysymys Keski-Uudellamaalla on my\u00f6s se miten liikenteelliset ratkaisut toteutetaan j\u00e4rkev\u00e4sti. Ratkaisut pit\u00e4isi sopia yhteisty\u00f6ss\u00e4 ylikunnallisesti.<\/p>\n

Mainitsen esimerkkin\u00e4 S-ryhm\u00e4n logistiikkakeskuksen Sipoon Bastuk\u00e4rriss\u00e4 aivan Keravan kunnan rajan vieress\u00e4. Juuri k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu keskus on kehuskellut ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydell\u00e4\u00e4n, kun keskuksen energiaj\u00e4rjestelm\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 90-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuormittaa tuotteita hakevien ja tuovien rekkojen ja kuorma-autojen rengasralli kapealla ja nyt ruuhkautuvalla Keravantiell\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin keskus olisi ollut j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 rakentaa raiteiden viereen.<\/p>\n

Toisena esimerkkin\u00e4 on Hyryl\u00e4n kaavoitus. Tuusula on kaavoittanut keskustaansa merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 asunto- ja kauppatilaa. Liikenneratkaisut suunnitelmissa Helsingin suuntaan on kaavailtu jo tukkoista Tuusulantiet\u00e4 etel\u00e4\u00e4n ja toisaalta sek\u00e4 Keravan, ett\u00e4 Savion rautatieasemille. T\u00e4m\u00e4kin kertoo, ett\u00e4 joukkoliikennett\u00e4 Hyryl\u00e4n ja Keravan v\u00e4lill\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4. Autoja asemien parkkipaikoille ei mahdu en\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kerava on hy\u00f6tynyt suuresti junayhteydest\u00e4 Helsinkiin. T\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta nostaisin agendalle junayhteyden kehitt\u00e4misen Porvoon suuntaan. Tavaraliikenneradan soisi muuttuvan my\u00f6s henkil\u00f6liikenteeksi. Se parantaisi yhteytt\u00e4 Sipoon Nikkil\u00e4\u00e4n ja tukisi my\u00f6s luonnollista yhteenliittymist\u00e4. Tavoitteena pit\u00e4isi olla my\u00f6s radan laajentaminen l\u00e4nteen Tuusulan kautta lentokent\u00e4lle ja toisaalta my\u00f6s Nurmij\u00e4rven suuntaan.<\/p>\n

\u201dEmme saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 mist\u00e4\u00e4n\u201d<\/strong><\/p>\n

Monet oman kunnan nimiin vannovat argumentoivat, ett\u00e4 kuntauudistus vie l\u00e4hidemokratian. Viek\u00f6? Kysyisin mit\u00e4 l\u00e4hidemokratiaa meill\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Saamme \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa valtuustoa. Siihen se sitten pitk\u00e4lti j\u00e4\u00e4kin. Ehdokkaat ja puolueet lupaavat hienoa asioita maan ja taivaan v\u00e4lilt\u00e4, mutta tekev\u00e4t usein hyvin toisenlaista \u201dreaalipolitiikkaa\u201d.<\/p>\n

Mit\u00e4 l\u00e4hidemokratiaa se on, ett\u00e4 keravalaisten noustua puolustamaan omaa kaupunginosakouluansa Kannistossa, niin kaupunginhallitus kokoomuksen johdolla lakkauttaa koulun v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4rkevist\u00e4k\u00e4\u00e4n perusteluista? T\u00e4llaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n Keravalla, jossa on Suomen suurimmat luokkakoot. Suuret puolueet ovat \u00e4\u00e4nest\u00e4neet vuosi toisensa per\u00e4\u00e4n kaupungille talousarvion, jossa liikutaan julkisten palveluiden resursoinnin alarajoilla, vaikka Kerava ei ole velkakaupunki. Vasemmisto on ollut ainoa puolue, joka on vaatinut alibudjetoinnin lopettamista mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden sek\u00e4 varhais- ja opetussektorin puolella.<\/p>\n

Uusi malleja<\/strong><\/p>\n

Kuntavaikuttamisen malleja on tutkittu. Oikeusministeri\u00f6n\u00a0tutkimuksessa<\/a> todetaan, ettei nykyinen aluedemokratia toimi suurissa kunnissa. Asukkaiden rooli suunnittelussa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on kapea. On ehdotettu, ett\u00e4 aluelautakuntien perustamista. N\u00e4ille\u00a0haluttaisiin aitoa suunnittelu-, p\u00e4\u00e4t\u00f6s-, toimi- ja budjettivaltaa.<\/p>\n

On pohdittu kuntien sis\u00e4isi\u00e4 vaalipiirej\u00e4 joilla turvattaisiin, ett\u00e4 kaikki alueet saisivat edustuksen valtuustoon. Uudistuksen on ajateltu parantavan kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta. Kritiikkin\u00e4 on esitetty, ett\u00e4 toisiko t\u00e4m\u00e4 liikaa ristiriitoja alueiden v\u00e4lille. Itse uskon tavallisten kuntalaisten ongelmien olevan aika samanlaisia eri puolilla kuntaa. Olennaista olisi luoda sellaiset poliittiset rakenteet, jotta mahdollisimman moni kuntalainen kokisi pystyv\u00e4ns\u00e4 vaikuttamaan asioihin.<\/p>\n

Kansalaisfoorumit on nostettu esiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena. Keravalla on kyl\u00e4illat, joissa kaupunginosan aktiivit voivat tavata kunnanjohtoa. Niist\u00e4 on pidetty. Kyl\u00e4iltojen laajentaminen verkkoon tavoittaisi yh\u00e4 enemm\u00e4n kuntalaisia ja alentaisi osallistumiskynnyst\u00e4. Pelk\u00e4n informaation sijaan kuntalaisille pit\u00e4isi antaa konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi julkisten\u00a0palvelujen kehitt\u00e4miseen, kaavoitukseen ja l\u00e4hidemokratiaan liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 nyt pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 ylikunnallista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tarvitaan, jos halutaan ratkaista kaavoitus-, liikenne ja ymp\u00e4rist\u00f6asioita kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. En usko, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n pakkoliitos ratkaisisi asiaa parempaan suuntaan. Johtajat voisivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 helposti tappelemaan virkapaikoista ja olennaiset asiat j\u00e4isiv\u00e4t sivuun. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n ongelmia ratkaiseva malli j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 kunnantalon ymp\u00e4rille suojelemaan omia valtaintressej\u00e4\u00e4n. Kuntalaiset Keski-Uudellamaalla ansaitsevat parempaa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi tarvitaan kuntien ylikulkevia ratkaisuja mm. vuokra-asunto- ja liikenneratkaisujen organisoimisessa. Jo nyt on olemassa kuntien v\u00e4lisi\u00e4 vuokra-asuntojen rakentamissopimuksia, mutta ongelma on, ett\u00e4 kunnat voivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sopimukset huomioimatta kun niit\u00e4 ei ole sanktioitu tarpeeksi.<\/p>\n

Niin ik\u00e4\u00e4n demokratiakokeiluissa voidaan ottaa askelia eteenp\u00e4in jo ilman suuria liitoksiakin. Aluetapaamisten lis\u00e4ksi pit\u00e4isi ottaa kuntalaisten eri ryhm\u00e4t mukaan. Miksi ei kysyt\u00e4 suoraan koululaisilta mit\u00e4 resursseja tarvitaan lis\u00e4\u00e4. Miksi ei mietit\u00e4 ik\u00e4ihmisten kanssa miten heid\u00e4n palveluitaan voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4. Ihmisten mukaan ottaminen heid\u00e4n omilla voimavaroillaan ja kokemuksillaan on ensi askel ihmisten voimaannuttamisessa aktiivisiksi kuntalaisiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuntauudistus on n\u00e4iden vaalien kuuma peruna. Kaikilla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan asiasta mielipide. Keskustelu velloo kuitenkin aika l\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 tasolla. Nostan esiin ajatuksia, jotka ovat mielest\u00e4ni keskeisi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[65,70,55,71],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit","tag-kokoomus","tag-sdp","tag-talous","tag-vihreat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=155"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":156,"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions\/156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.juhanilohikoski.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}