Kyykytystä vai uuteen investoimista?

Sipilän, Orpon ja Soinin hallituksen keskeinen tavoite on ollut hallituskaudella nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoite on näyttänyt kuukausi kuukaudelta karkaavan, vaikkakin viime vuoden aikana on nähty orastavaa talouskasvua. Vahvaa kasvu on ollut etenkin rakennusalalla. Talouskasvusta ei voi kuitenkaan suuremmin kiittää hallituksen politiikkaa.

Tulonsiirto yrityksille

Hallituksen runttaama kilpailukykysopimus oli massiivinen tulonsiirto palkansaajilta yrityksille.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kilpailukykysopimus edes auttaa jonkin verran vientiä, muttei luo toivottua määrää työpaikkoja. Sen sijaan sopimus on myrkkyä palkansaajien ostovoimalla ja se heijastuu negatiivisesti sisämarkkinoille vähentäen muun muassa palveluiden kysyntää.

Missä satsaukset kaupungistumiseen ja perhevapaauudistus?

Ammattiliitot ja Vasemmisto ovat vaatineet pitkään hallitukselta todellisia toimia työpaikkojen luomiseksi, ja tekivät konkreettisia ehdotuksia oikeistohallituksen puoliväliriiheen.

Ne ehdottivat reiluja satsauksia kaupungistumiseen erilaisin liikenne ja asuntorakennusinvestoinnein. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osuutta pitäisi kasvattaa. Naisten työllisyyttä lisättäisiin perhevapaajärjestelmää uudistamalla. Työttömien palveluiden parantaminen TE-keskusten lisäresurssein ja työttömien opiskelumahdollisuuksien parantaminen.

Uudistuksilla luotaisiin helposti kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Markkinauskovainen hallitus lisää pienituloisten byrokratiaa

Hallitus ei ehdotuksiin tarttunut. Sen linjoissa loistaa Sipilän ja kumppanien naivi usko markkinoiden kaikkivoipaisuuteen.

Heidän ajatusmaailmassaan työllisyys kasvaa, kun työttömät pakotetaan hakemusralliin kolmen kuukauden välein. Kirjoitusintoa vauhditetaan uhkaamalla karenssilla.

Uusi linjaus on herättänyt paljon kritiikkiä. Työministeriö joutuikin myöntämään, ettei aktiivimalli ole alueellisesti tasa-arvoinen. Avointen työpaikkojen suhteen on hyvin suuria määrällisiä eroja valtakunnallisesti.

Epäilen, että tulemme kuulemaan ja näkemään monta traagista tarinaa, joilla on vaikeutettu työttömien arkea. Byrokratian purun nimiin saarnaava oikeistohallitus helpottaa kyllä suuromistajien mahdollisuutta takoa voittoja ja sallii omaisuuden piilottamisen haudasta nousseella hallintarekisterillä, mutta luo koko ajan uutta byrokratiaa vaikeuttamaan pienituloisten ihmisten elämää.

Tämän kyykytyspolitiikan takuumiehenä hallituksessa istuvat perussuomalaiset, jotka ennen vaaleja uhosivat olevansa vaihtoehto muille puolueille puolustaen pienituloisia. Toisin kävi. Juuri pienituloisten etuisuuksia on leikattu eniten ja samalla helpotettu suurituloisten arkea. Nyt eduskuntaryhmän johto uhkailee poliisikansanedustajiaan, jotka ovat uhanneet äänestää hallituksen esittämää hallintarekisteriä vastaan. ”En tullut edistämään veronkiertoa eduskuntaan”, kommentoi yksi näistä. Muilta voi kysyä: “kuinka te kehtaatte”.

Maakuntauudistus ja yksityistäjien kiima

Kaiken tämän päälle oma lukunsa on vielä se mitä käy työttömien palveluille maakuntahallituksen myötä.
Soteuudistuksesta on ihan aiheesta käyty reipasta keskustelua, ja hallitus on ollut helisemässä asiantuntijoiden edessä. Työllisyyspalveluiden tulevaisuus on jäänyt paljon pienemmälle huomiolle.

Hallituksen parissa on paljon hinkua sysätä palveluita yhä enemmän yksityisten toimijoiden harteille ja purkaa TE-toimistojen verkosto. Oikeistolaisten voimien perustama YTK:n työttömyyskassa iloitsi jo TEM:in työryhmän esityksestä ja sanoi olevansa valmis ottamaan hoidettavakseen TE-toimistojen tehtäviä. Työnvälitystä on jo TE-keskuksesta kokeilumielessä ulkoistettu yksityisille toimijoille Keski-Suomessa. Monissa henkilöstönvuokrausfirmoissa odotetaan vesikielellä hallituksen linjauksia.

Palkkaköyhyyskö ratkaisu?

Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen pohtii onko työttömien kiusaaminen hallituksen tavoite. Hän tulee johtopäätökseen, ettei hallituksella ole muita keinoja, kun työmarkkinajärjestöt estävät suuremmat muutokset.  Pursiainen haluaisi mielellään purkaa yleissitovuuden, joka markkinauskovaisten mielestä estää työpaikkojen synnyn. Yleisesti nähdään kyllä pikemminkin, että sillä turvataan työntekijöiden edes kohtalainen toimeentulo ja alan reilut pelisäännöt. Jos tällaisessa ympäristössä ei yritys pysty toimimaan, niin voi miettiä onko enemmänkin yrityksen kuin työmarkkinoiden vika.

Yritysten toiminnan turvaaminen jatkuvalla palkka-alella ei ole vaihtoehto. Meillä on jo nyt kaupan, ja siivouksen alalla sellaisia työsuhteita, joilla ei tule toimeen ja pääse toimeentulon minimin yli, joten täytyy tehdä töistä työtä tai hakea toimeentuloa. Tämä on kaikkea muuta kuin toivottava tilanne.

Kyykytyksen ja matalapalkka-alojen luomisen sijaan tarvitsemme valtiovallan puolelta selkeitä satsauksia  työpaikkojen luomiseksi investoinneilla, työttömien aseman parantamisesta sekä työmarkkinoilla palkankorotuksia seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *