Suomea on koetellut ennätyksellisen pitkä taloustaantuma. Valtiovarainministeriön virkamiehet, pankkien ekonomistit ja EK ovat todenneet laman johtuvan suurista työvoimakustannuksista, vähäisestä työvoimasta ja julkisen sektorin suuresta koosta.
Palkka-alesta puhuttaessa leikkaaja-apostolit tarkoittavat toki vain tavallisten työntekijöiden palkkoja. Heidän mielestään yhtiöiden johtajat ovat ansainneet monikymmenkertaiset palkkansa, ja johtajille kohdistuu enintään kainoja pyyntöjä talkoisiin osallistumisesta. Jostain syystä pyyntöihin ei ole vastattu.
Kaikki talousasiantuntijat eivät allekirjoita valtiovarainministeriön ja kumppaneiden esittämiä teesejä. Laman nähdään enemmänkin olevan investointi- ja kysyntälama. Eurooppalaisen talouspoliittisen linjan, joka korostaa talouskuria, palkkojen jäädyttämistä tai leikkaamista, eläkeiän nostamista ja julkisten palveluiden karsimista talouden piristämiseksi, pidetään vääränä lääkkeenä. Se leikkaa tavallisten ihmisten ostovoimaa ja näin lisää työttömyyttä.
Varsin ongelmallista on leikata koulutuksesta ja tuotekehittelystä tilanteessa, jossa Suomen pitäisi panostaa uusien laadukkaiden tuotteiden ja teollisuusalojen kehittämiseen. Yhtälailla se, että suuryritykset mieluummin jakavat osinkoja omistajilleen, kuin investoisivat yrityksen toiminnan kasvattamiseksi, pitkittää lamaa.
On surullista, että valtiovarainministeriössä pidetään jääräpäisesti kiinni toimimattomasta talouslinjasta, joka näyttää enemmän nakertavan kuin rakentavan maamme tulevaisuutta.
Olisi mahtavaa, jos yrityksissä katsottaisiin reippaasti kohti tulevaa. Monet yritysten keskeiset työntekijät eläköityvät lähivuosina. Eikö olisi aika palkata ammattikoulusta valmistuneita nuoria ja varmistaa näin firman laadukas toimintakyky myös tulevaisuudessa?
koulutuspäällikkö