Digitalisaatio muuttaa maailmaamme ällistyttävän nopeaa vauhtia. Jos aiemmat tekniset muutokset veivät vuosikymmeniä levitääkseen maailmanlaajuisiksi, niin nyt uudet sovellutukset tekevät sen muutamassa viikossa. Ne muuttavat meidän tapojamme viestiä ja tuovat meitä yhteen aivan uusilla tavoilla.
Monille digitalisaatiosta tulee mieleen erilaiset aplikaatiot kuten facebook, twitter, youtube jne. Voisiko digitaaliset innovaatiot olla myös keskeisessä roolissa kun mietimme miten saisimme liikenteen, jätteen kierrätyksen ja erilaiset muut kunnan palvelut toimimaan entistä paremmin tehden asukkaiden elämästä helpompaa? Vastaus on voisi ja ehdottomasti pitäisi. Monissa paikoissa ollaan ottamassa jo askelia tähän suuntaan.
”Fiksut kaupungit käyttävät digitaalista teknologiaa ja älykästä suunnittelua luodakseen kestäviä kaupunkiympäristöjä, joissa asukkaat voivat nauttia laadukkaasta elämästä. Kaupungit kuten Amsterdam näyttävät esimerkkiä miten fiksulla teknologialla voidaan parantaa kaupunkilaisten arkea, luoda puhtaampia ja terveellisempiä kaupunkiympäristöjä sekä rakentaa digitaalista infraa, joka tuo palvelut kaikkien saatavillle välittömästi”, kertoo Smart city council of Europe johtaja Milo Vergucht Blue wings -lehdessä.
Keravalta ei tarvitse mennä Amsterdamiin asti päästäkseen tutustumaan uuden teknologian mahdollisuuksiin kaupunkisuunnittelussa. Kunhan matkaa parikymmentä kilometriä etelään päin Helsinkiin, joka on muuten yksi nopeiten kasvavista kaupungeista Euroopassa. Siellä eturintamassa on Kalasatama, joka on tiiviimmin rakennettu kaupunginosa Helsingissä.
Fiksu Kalasatama
Kalasatamassa on ajateltu asuvan vähän yli kymmenen vuoden päästä 25 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa.
Tällä hetkellä ohiajavalle Kalasatama näyttää lähinnä jättimäiseltä rakennustyömaalta, vaikka siellä asuukin jo 3000 ihmistä. Asukkaat ovat päässeet kokeileman erilaisia innovaatioita kuten yhteiskäytössä olevia sähköautoja, kiinteistöjen älylaitteita ja uudenlaista jätekeräystä.
FiksuKalatasama sivuston alle on koottu yhteen erilaisten työpajojen pohdintaa liikkumisen ja autoilun muutoksesta sekä mitä voisi tehdä fiksummin. Ratkaisuina nähdään joukkoliikenteen kehittäminen, robottiautot, ja muut sähköiset liikuntavälineet, tiukempaa liikenteen rajoittamista ruuhkamaksuilla, tietulleilla ja kalliimmilla parkkimaksuilla.
Osallisuutta lisätään myös tarjoamalla Airbnb -tapaan tiloja, joista voi varata kokous-, liikuntakäyttöön tai vaikka saunaillan. Asukkaat ovat myös luoneet kaupunkipuutarhoja ja senioreille on rakennettu nettiohjelma, jonka avulla jaetaan tietoa ikäihmisten yhteisistä tapahtumista.
Aurinkopaneeleista saadaan energiaa mm. sähköautojen lataamiseen. Ensi vuonna lanseerataan ilmainen kuskiton sähkörobobussi, joka kulkee Kalasataman ja Korkeasaaren väliä.
Avoin data
Jotta asukkaiden elämää helpottavia digitaalisia innovaatioita voitaisiin kehittää niin tarvitaan kaupunkien hallinnolta askeleita avoimuuden suuntaan. Avoin data on on tuotava kaikille. Datan on sisällettävä julkista tietoa, jotta se voidaan avata. Kenenkään yksityisyydensuoja tai yleinen turvallisuus ei saa vaarantua dataa avattaessa, eikä datassa saa olla esim. henkilötietoja tai liikesalaisuuksia.
Avoimen datan pitää olla avattu sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla. Dataa pitää voida käyttää myös maksutta. Maksuttomuus helpottaa erityisesti ensikosketuksen saamista dataan. Se mahdollistaa datan hyödyntämiseen liittyvät kokeilut ilman budjettibyrokratiaa.
Datan avaajan tulisi sallia aineiston uudelleenkäytön ja kertoo sen selkeästi datan yhteydestä löytyvillä käyttöehdoilla. Käyttöoikeuksien selvittäminen – käyttöehtojen puuttuessa – voi monesti olla niin työlästä, että datan hyödyntämisestä luovutaan.
Monet kaupungit ovat antaneet julkisen hallinnon kerämään datansa kaikkien käyttöön. Samoin pitäisi tehdä Keravalla.
Kaupungistuminen on megatrendi
Lopuksi haluan vielä painottaa, että fiksussa kaupunkisuunnittelussa ei ole kyse ei ole jostain punavihreästähipsteriydestä, vaan fiksun älydigiin pohjaavan kaupunkisuunnittelun käyttöönotto on mielestäni välttämättömyys?
Tiedetään, että yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupunkialueilla ja määrän arvioidaan nousevan 2/3 osaan vuosisadan puoliväliin tultaessa. Kaupungit kasvavat etenkin aasiassa ja afrikassa, mutta myös Suomessa nähdään vahva kaupungistuminen ja keskittyminen muutamille alueille.
Jättikaupunkeihin yhdistetään monia ongelmia, kuten muun muassa meteli, liikenneruuhkat ja saasteet. Viisalla kaupunkisuunnitelulla pyritään löytämään digitalisaation avulla vastauksia taklata näitä ongelmia, taistella ilmastonmuutosta vastaan ja tehdä kaupunkielämästä puhtaampaa ja helppoa.