Hyvää Suomen luonnon päivää. Tänään ja muina päivinä meidän pitäisi arvostaa ja puolustaa lähiympäristöämme.
Ensi tiistaina (2.9.) kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Koillis-Kytömaan kaava. Siinä ehdotetaan pientaloalueen laajentamista entisestään Kytömaalla. Tämä tarkoittaisi lähimetsän kaatamista (aiempi kaavaa kaatoi jo todella paljon metsää) ja rakentamista varsin lähellä uhanalaisia Kytömaan suota ja lähdettä, joiden elinvoimaisuutta on jo aiemman rakentamiset ja puun kaadot heikentäneet. Kyseiset suo ja lähde ovat harvinaisia luontotyyppejä etenkin Etelä-Suomessa.
ELY:n lausunto kaavaehdotuksesta toteaa, että se laajentaa yhdyskuntarakennetta uudelle alueelle aiheuttaen metsäkatoa, joka on ristiriidassa asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa. Kaavaratkaisun ei voida katsoa olevan täydennysrakentamista, toisin kuin kaavaselostuksessa annetaan ymmärtää. Kaavaratkaisu edellyttää mittavaa esirakentamista, jonka päästöt ovat myös tehdyn arvioinnin mukaan suuret. Tehdyn liikennearvion mukaan kaavaratkaisu lisää henkilöautoliikennettä ja alueen liikkuminen perustuu henkilöautoiluun. Kaavaselostuksen ilmastovaikutusten käsittelyn mukaan joukkoliikenteen yhteydet ovat hyvät, mutta ELY-keskuksen tarkastelun perusteella yhteysvälit ovat nykyisellään suhteellisen harvat ja pysäkille on jonkin verran kävelymatkaa kaava-alueelta.
Kaavan määräys rakentamatta jäävien tontin osien, joita ei käytetä oleskeluun tai liikenteeseen, säilyttämisestä tai istuttamisesta ei ohjaa riittävästi ilmastokestävyyteen. Määräys johtaa todennäköisesti uuden istuttamiseen, jolloin olemassa oleva hiilivarasto ja hiilinielu menetetään kokonaan. Uusi kasvillisuus ei todennäköisesti toimi nettonieluna vielä vuosiin istuttamisen jälkeen. Ilmastokestävyyden kannalta olisi tärkeää säilyttää ensisijaisesti olemassa olevaa kasvillisuutta ja etenkin suuria puita ja määräyksellä on hyvä ohjata tähän.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus taasen lausuu: Keravan yleiskaava 2035:ssa osoitettu pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys kulkee suunnittelualueen halki. Yhteyden säilyminen tarpeeksi leveänä ja luonnonmukaisena tulisi turvata. Asemakaavaratkaisussa viheryhteys heikkenee oleellisesti: sen leveys Lahden moottoritien suuntaan on kapeimmillaan noin 30 metriä. Paikoin näin kapea yhteys hankaloittaa – jopa kokonaan estää kasvi- ja eläinlajien liikkumisen ja leviämisen elinympäristöstä toiseen. Kapea yhteys ei tarjoa riittäviä suojavyöhykkeitä, jotka suojelevat lajeja ihmistoiminnan vaikutuksilta kuten valolta ja melulta. Ekologisen yhteyden merkittävä heikentäminen vaikeuttaa lajien selviämistä ja aiheuttaa riskin luonnon monimuotoisuuden kaventumisesta varsinkin Koillis-Kytömaan kaltaisella metsäisellä alueella.
Rakentamisen vaikutuksesta luonnontilaisen metsän pinta-ala pienenee merkittävästi alueella. Puut toimivat kasvaessaan sekä hiilinieluina että hiilivarastoina. Nämä menetetään metsän raivaamisen myötä. Rakentamisen aiheuttamaa luontohaittaa suositellaan lievennettäväksi ekologisen kompensaation avulla.
Osa korttelista 4048 rakentuu Kytömaan suon valuma-alueelle. Valuma-alueen hulevesiin liittyvä kaavamääräys ”Korttelin 4048 hulevedet tulee tarvittaessa käsitellä ja johtaa Kytömaansuolle, jotta sen vesitasetta ei heikennetä.” on sinänsä suon vesitaseen näkökulmasta tärkeä, mutta myös melko epämääräinen, sillä tarpeen määrittäminen 
missä kohtaa tarve todetaan) jää epäselväksi. Lähtökohtaisesti suon vesitaseen säilyminen tulee turvata etupainotteisesti, sillä hulevesijärjestelyjen muuttaminen jälkikäteen, mikäli suon vesitaseen havaitaan laskevan, on huomattavasti haastavampaa toteuttaa.
ja vielä Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Huolimatta siitä, että kaava-asiakirjoissa toistuvasti kannetaan huolta Kytömaan lähteestä, mitään ei ole tehty sen hyväksi. Pohjois-Kytömaan kaavassa luvattiin säilyttää Kytömaan suo. Suurin osa suosta tuli silloin asemakaavaan (VL/luo). Uusimmassa asemakaavassa edelliseen asemakaavaan kuulumaton Kytömaan suon koillisosa on merkitty VL/luo. Lähde on jäänyt asemakaavojen ja niiden tuoman suojan ulkopuolelle. Noin kymmenen vuotta sitten lähes koko metsä lähteen ympäriltä kaadettiin. Parisen vuotta sitten kaadettiin kuusia lähteelle vievän polun tukkeeksi. Lähdettä ympäröi tällä hetkellä siivottoman näköinen risukko. Suunnitelma lähteen pelastamiseksi pitäisi laatia ennen kuin se on liian myöhäistä.
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kaupungin tulee lopettaa kaikki rakentamistoiminta Kytömaan suon ja lähteen ympärille. Koillis-Kytömaan kaavaluonnos tulee hylätä ja samoin jättää toteuttamatta jo asemakaavoitettu kortteli 4030 suon eteläpäässä. Samalla tulee aloittaa suon vesitilanteen ja lähteen virtauksen säännöllinen seuranta. Erityisesti lähteen alueella tulee tehdä luonnonhoitotoimia siten, että lähteen tila alkaa parantua ja sitä ympäröivä metsä luonnontilaistua. Kytömaan alueen asemakaavoitus tulee saattaa loppuun siten, että moottoritien ja olemassa olevan asuinalueen väliin jäävä metsä soineen ja lähteineen kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi. Tämä metsäalue toimisi myös luonnollisena meluesteenä moottoritien suuntaan ja tarjoaisi Kytömaan asukkaille hyvät lähivirkistysalueet.
Kaavaehdotuksen tavoitteena on lisätä pientaloja kaupungissamme. Se on tavoite, jota varmasti kaikki me kannatamme, mutta onko Koillis-Kytömaa tähän järkevä paikka edellisten näkökulmien perusteella? Näen, että on järkevämpää kaavoittaa alueilla, jotka heikentävät vähemmän luontoarvoja ja kiinnittyvät paremmin kaupunkirakenteeseen. Tällaisia paikkoja kaupungistamme löytyy vielä monia. Samalla näen myös tärkeäksi, että puolustamme lähiympäristöämme ja teemme työtä sen elinvoimaisuuden parantamiseksi.
