Muutama sana taloudesta

Keravan talousstrategian ohjausryhmä aloitti eilen työskentelynsä. Kyseessä on yksi kuudesta strategiaryhmästä, jonka tavoitteena on muodostaa luonnos kesäkuun valtuustolle Keravan kaupungin strategiasta tälle vuosikymmenelle.

Talousstrategiaryhmää vetää kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Eero Lehti (KOK) ja varapuheenjohtajana on valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen (SDP). Minä taas edustan Vasemmistoa ryhmässä.

Ryhmän ensimmäinen kokous meni lähinnä yleisessä keskustelussa lähivuosien talouden tiimoilta.

Tilastot kertovat, että väki on vanhemassa. Näin se on aina tehnyt, mutta toki piikkiä tulee nyt kun sodan jälkeiset suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.  Keravalla ikärakenne on kuitenkin hieman parempi kuin monessa muussa kunnassa. Meillä on enemmän työssäkäyviä kuntalaisia.

Tilastot kertovat myös, että Keravalle muuttaa vähemmän hyvätuloisia ihmisiä kuin esimerkiksi naapurikuntiin Sipooseen ja Tuusulaan. Sitä selittänee pula sopivan kokoista asunnoista ja tonttipula. Jotkut näkevät, että ongelmana on vuokra-asuminen, joka tuo lähinnä pienituloisia kaupunkiin. Näkemys ei ole kovin kestävä. Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa eri puolilla Eurooppaa keskeinen asumismuoto on vuokra-asuminen tulotasosta riippumatta.

Tilastoista voidaan myös nähdä, että kaupungin verotulot eivät ole kasvaneet mitenkään merkittävästi viime vuosina. Puhutaan muutaman prosentin kasvusta. Se mitä jää usein huomioimatta on se, että valtio on monilla toimillaan heikentänyt kuntien taloutta. Peruspalveluiden valtionosuuksia on leikattu, ja suunnitelmien mukaan tullaan leikkaamaan lähivuosina. Leikkauksissa ei puhuta mistään pikkusummista. Esimerkiksi viime vuonna leikkauksen arvioitiin olevan 631 miljoonaa euroa.  Peruspalveluiden valtionosuuksia käytetään niin terveys- ja sosiaalipalveluihin, kuin myös päivähoitoon ja peruskouluun. Leikkauksia tehtiin myös viime vuonna opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin. Nyt odotetaan jännityksellä minkälaisia ehdotuksia hallituksen kehysriihessä tulee tällä kertaa.

Verotulojen kasvun pienuutta selittää myös se, että kuntien osuus yhteisöverosta on pienentynyt prosentuaalisesti veron tuotosta. Samalla on laskettu yhteisöveroa, ja työnantajien suunnalta on vaadittu yhä jyrkempää laskemista.

Mikä ratkaisuksi selvästi muuttuneeseen tilanteeseen?

Oikealta huudellaan, ettei lainaa saa missään tapauksessa ottaa, eikä veroja korottaa ja kaikessa on katsottava mikä tarpeellista (lue: leikkauksia on tulossa). Vasemmalta olemme sanoneet, ettei investoiminen velkarahalla ole katastrofi, jos sillä luodaan pohjaa uudelle kasvulle esim. työpaikkoina. Järkevämmällä veropolitiikalla saadaan pidettyä kuntalaisille tärkeät palvelut laadukkaina. Veroja on mahdollista korottaa ja luoda uusia malleja. Emme ole nostamassa tavallisten ihmisten verotusta, vaan rakentamassa solidaarisempaa mallia.

Onko kukaan sanonut yhtään järkevää pointtia miksi pääomaverosta ei makseta kunnallisveroa? Samoja palveluita käyttävät kuitenkin kunnissa asuvat pääoman kerääjät, vaikka eivät nyt veroa niistä maksakaan. Vuoden 2011 verotuksen mukaan on arvioitu, että muutoksella kuntien lisätulo voisi olla jopa 2 miljardia euroa. Sillä voisi luokkakokoja pienentää ja kaupunkia kehittää.

Työmarkkinapuolella on selvää, että tulevana trendinä pitäisi olla palkankorotuksien tie, sen sijaan, että tehdään nollaratkaisuja ja vähennetään verotusta. Sillä sahataan vain omaan jalkaan, ja ollaan leikkauksien tiellä, omistajien kerätessä suuremmat voitot yrityksien tuotosta. Duunareille lisää rahaa kulutukseen, valtiolle ja kunnille lisää rahaa veroina. Toimiva yhdistelmä.

On selvää, että kunnan toimia tulee järkeistää ja katsoa mikä on palveluiden tuottamisessa toimivin malli. Vasemmalle nähdään, että omana tuotantona pystytään palvelut tarjoamaan niin taloudellisesti kuin laadullisestikin kuntalaisille tarjotaan hyvänä kokonaisuutena.

Leikkausten tie on katastrofin tie. Se mitä lyhyellä välillä saavutetaan menetetään moninkertaisesti pitkällä välillä. Tästä meillä on lukuisia esimerkkejä niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta.

On luotava pohjaa sille, että ihmiset ja yritykset työpaikkoineen haluavat muuttaa Keravalle. Tarvitaan toimivia kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia asuntoja, puistoja, leikkipaikkoja ja mielenkiintoista kaupunkielämää mm. kehittämällä Keravan keskustaa. Yhteisöllisyys rakentuu pienistä asioista. Esitin jo aiemmin, että olisi tärkeää nyt kun aletaan rakentamaan Keravan strategiaa, että otettaisiin mahdollisimman moni keravalainen mukaan luomaan sitä. Jokaisen ajatukset ovat tärkeitä.

Advertisements

Occasionally, some of your visitors may see an adver

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *