Turvallisuutta ratkaistaan ennaltaehkäisemällä

Valtuusto keskusteli eilen kaupunkimme turvallisuudesta.

Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kertoi, että turvallisuuden luomisessa on tärkeää ennaltaehkäisevä työ. Se näkyy koulujen perheenohjaajina, ankkuri-nuorisotyönä, etsivää nuorisotyötä, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Samaan aikaan turvallisuutta pitää vahvistaa kaavoituksella ja suunnittelulla. Valoisampia katuja jne.

Kaupungin turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio kertoo, että Keravalla on ollut normaalia enemmän levottomuuksia, ryöstöjä ja varkauksia kaupunkialueella, etenkin keskustassa. Kaupunki on aloittanut monia toimia ja tekee kiinteää yhteistyötä poliisin kanssa. Komokallio peräsi taloyhtiöiltä tarkempia toimia turvallisuusongelmien ratkomisessa. Hän kertoi, että kaupunki on aloittanut viikoittaisen turvallisuusviestinnän.
Komokallio korosti jalkautuvan nuorisotyön tekevän tärkeää työtä kohdatessaan nuoria kaduilla ja ohjatessaan heitä tarvittaessa kaupungin palveluiden piiriin.

Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen kiitti maan hallitusta, että vihdoinkin on saatu poliisille lisää resursseja. Hän kertoi faktoja alueen poliisityöstä ja keskeisistä painopisteistä.

Keravalainen poliisi Jussi Huhtela korosti Keravan olevan turvallinen kaupunki ja kertoi rikosten määrän yleisesti olevan laskussa. Silti hän ymmärsi somessa käytävää turvallisuuskeskustelua. Suurella osalla ihmisistä menee entistä paremmin, mutta pienellä osalla on kerrostuvaa ongelmaa. Automurtojen määrässä on selkeä piikki Keravalla. Huhtela arvioi, että varkaat tulevat jäämään kiinni ja sitten paljastuu suurempi varkauksien sarja. Samalla hän kehotti ettei kukaan jätä mitään arvokasta autoihin.

Ankkuritoiminta on poliisin ennaltaehkäisevää työtä. Kohteena ovat lapset ja nuoret, kertoi ylikomisario Kimmo Hyvärinen. Keravalla ollaan toiminnassa pitkällä koska kaupunki oli sitä ensimmäisten joukossa pilotoimassa.

Kysyin keskustelussa, miten hallituksen lisäämät poliisiresurssit ovat näkyneet poliisin arkisessa työssä. Onko poliisipartioiden liikkumista Keravalla lisätty kuluneen vuoden aikana. Miten jalkautuminen / liikkuminen käytännössä tapahtuu Keravalla muissa kaupunginosissa kuin kaupungin keskustassa sekä lisäksi millaistans. lähiötyötä poliisi Keravalla tekee.
Kysyisin myös Keravan omasta työstä. Teemme paljon tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jota tässäkin on mainittu aiemmin. mutta miten päihteidenkäyttäjät pääsevät katkolle ja riittävän pitkään kuntoutukseen.

Poliisit kertoivat resurssien lisäys konkreettisesti tarkoittaa 20 uutta poliisia kentälle. Poliisit kiertävät säännöllisesti ja keskustelevat alueella. Olennaista lähiötyötä on ennaltaehkäisevä ankkurihanke.
Poliisit pitävät myös tosi tärkeänä, että päihteiden käyttäjät ohjataan vieroitukseen ja kuntoutukseen. He näkivät tärkeänä, että kunnilla on tähän tarpeeksi resursseja.

Turvallisuutta rakennetaan kaupungissa jokapäiväisessä arjessa poliisin ja järjestöjen kanssa. Kaupungin puolella budjetissa on tärkeä varmistaa ennaltaehkäisevän työn resurssit jatkossakin sekä parantaa kaupunginosien turvallisuutta yhteisöllisyydellä.

Skeittiparkki Keravalla

Keravan keskustassa oli uutta taidetta. Täältäkin lähtee kiitos vapaa-aikalautakunnan suuntaan kun päätitte vihdoin skeittiparkin sijoituksesta. Vuosia tätä on Keravalla väännetty. Hienoa lautakunnan puheenjohtaja Tuija Husari ja koko lautakunta. Iso käsi myös Väänäsen Jounille, joka on tehnyt asian eteen tosi paljon duunia. Josko Sompiossa päästäisiin parin vuoden sisällä jo skeittaamaan. Ties vaikka setäkin nähtäisiin kokeilemassa rampilla.

Edistetään talvipyöräilyä

Pyöräily on hyvä ja päästötön liikuntamuoto. On hienoa, että Keravan kaupunki on viime vuosina monin tavoin edistänyt pyöräilyn lisääntymistä kaupungissamme. On kehitetty strategisesti pyöräilyä, parannettu pyöräteitä ja sekä lanseerattu omaleimaiset kaupunkipyörät.

Keravalaiset pyöräilevät paljon. Sen näkee joka aamu asemalla, kun yrittää löytää vapaata pyörätelinettä.

Pyöräilijöiden määrä vähenee kuitenkin talvikaudella selkeästi. Syyksi kansallisissa tutkimuksissa on noussut liukkaat ja lumiset väylät sekä kylmyys. Näistä kaksi ensimmäistä voitaisiin helposti taklata harjasuolaamalla keskeiset pyörätiet, niin että ajaminen olisi turvallisempaa. Harjasuolaus on monissa Keski- ja Pohjois-Euroopan kaupungeissa yleisesti käytetty pyöräväylien talvihoidon keino. Suomessa se on käytössä mm. Helsingissä ja Turussa.

Me valtuutetut ehdotamme, että kaupunki pilotoi harjasuolausta pitäen keskeiset pyörätiet ajettavina talvikaudella Keravalla.

7.10.2019 Kerava
Juhani Lohikoski
Nina Korventaival
Jukka Nissinen
Juha Ryhänen
Karoliina Veikkonen

Aloitteen allekirjoitti 33 valtuutettua.

Kuva: Wikipedia

Konkreettisia ilmastotekoja Keravalle

Me kaikki olemme kuulleet tukholmalaisesta koululaisesta Greta Thunbergista, joka päätti, ettei kukaan ole liian pieni vaikuttaakseen asioihin. Kevään aikana tuhannet oppilaat lakkoilivat Suomessa ja miljoonat maailmalla tuodakseen esiin huolensa ilmastonmuutoksesta, ja siitä, etteivät aikuiset ota uhkaa tarpeeksi vakavasti.

Hallitusten ilmastopaneeli IPCC julkaisi kattavimman tieteellisen kartoituksen ilmastonmuutoksesta. Raportissa viitataan 6 000 tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa yli 90 kirjoittajaa 40 maasta. Raportissa nostettiin vakava huoli maapallon lämpötilan nousemisesta ennakoitua enemmän, jos ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään tarpeeksi nopeasti. Se aiheuttaisi katastrofaalisia seurauksia.

Meidän valtuutettujen mielestä Keravan on vastattava tutkijoiden, nuorten ja järjestöjen esiin nostamiin vaatimuksiin. Tarvitaan konkreettisia ilmastotekoja, kuten vaikkapa:

1. Jokaisen hallintokunnan tulee miettiä miten se voi pienentää hiilijalanjälkeä arkisessa toiminnassaan.

2. Tuetaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Plan International:in haastetta kannustaen keravalaisia kouluja tekemään omat ilmastoteot. Palkitaan parhaimmat ideat.

3. Laajennetaan ylijäämäruuan myyntiä kattamaan useampia kouluja.

4. Tehdään Kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelma Keravalle osana SECAP-hanketta, joka ohjaa toimintaamme vähentämään päästöjä.

Keravalla 3.6.2019

Valtuutetut
Juhani Lohikoski ja 31 muuta valtuutettua.

Kymppiluokka on hyvä tapa lisätä osaamista ja vähentää syrjäytymistä

Keski-Uusimaa kirjoitti vappuna, että Keravan kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli virkamiesten esitystä lakkauttaa perusopetuksen lisäopetus, eli kymppiluokat.

Kokouksessa esitin, ettei kymppiluokkia lopeteta, koska olemme kaupunkistrategiassamme määritelleet ennaltaehkäisevän politiikan keskeiseksi toimintatavaksemme. Kymppiluokat ovat nuorille hyvä tapa parantaa peruskoulun numeroita ja sitä kautta varmistaa haluamansa toisen asteen opiskelupaikan. Työelämän osaamistason noustessa on tärkeää, että mahdollisimman monella nuorella on vähintään toisen asteen koulutus.

Keski-Uusimaa kirjoitti ettei Keravan kymppiluokalla ole tänä vuonna keravalaisia tänä vuonna. Tulijoita on mm. Helsingistä, Vantaalta ja naapurikunnista. Monessa muussa kaupungissa on linjattu kymppiluokille pääsevän vain omasta kunnasta, siksi mm. Vantaalta on tultu Keravalle. Kävimme tästä keskustelua, ja ehdotin, että olisimme muuttaneet kriteereitä niin, että myös Keravalla palvelu olisi oman kunnan nuorille. Tälle olikin laaja kannatus, mutta kokousteknisesti nyt oli vain mahdollisuus palauttaa esitys ja palata siihen myöhemmin.

Kokouksen jälkeen virkamiehen päättivät, ettei aika riitä uuden kokouksen pitämiseen ja kymppiluokka toteutuu ensi vuonna samoilla periaatteilla kuin aiemminkin. On hyvä, että palvelu on tarjolla nuorille ja mietitään syksyn aikana miettiä miten kymppiluokkia kehitetään jatkossa. Samalla esitän toiveen tulevan hallituksen suuntaan. Laajentakaa oppivelvollisuutta koskemaan toista astetta ja vahvistakaa näin nuorten osaamista vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Juhani Lohikoski
Kasvatus- ja opetuslautakunnan varapj.

Julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä

#Purkutaide – uusi osoite Jaakkola.

Vuosi sitten kesällä #Purkutaide -projekti ilahdutti katutaiteesta innostuvia keravalaisia ja laajemminkin median kautta ympäri Suomea, kun keskustan purettaviin taloihin oli maalattu toinen toistaan kauniimpia taideteoksia.

Nyt Jaakkolan kaupunginosassa lähellä keskustaa on vanha peltialepa. Se ja sen lähirakennus ovat saaneet seiniinsä toinen toistaan kauniimpia maalauksia. Maalaamassa on ollut samoja taiteilijoita, joita nähtiin juuri kaupunginmuseo Sinkassa pidetyssä Suomen ensimmäisessä kokonaan graffitiin keskittyneessä taidenäyttelyssä.

Kävin katsamastamassa #purkutaide´tta ja hyvältä näytti. Suosittelen vahvasti vierailua. Taide on esillä vain hetken, jonka jälkeen talot puretaan ja tilalle aletaan rakentamaan asuinrakennuksia.

Muutenkin katutaide elää Keravalla hyvin. Keravan virallinen graffititaitelija Jouni Väänänen on maalannut yhdessä ahjolaisten kanssa kaupunginosaan jättisuurta graffitia. Ahjolaiset ovat saaneet ideoida teemat siihen. Ahjoon on tulossa myös muraalia Nikkarinkruunun talon seinään. Tämä on todella upea asia.