Kasvatus- ja opetuslautakunnan leikkauslista

Kasvatus- ja opetuslautakunta oli suurten kysymysten äärellä kun se kokoontui päättämään liki miljoonan euron leikkauslistasta. Esitin kokouksessa, että useista leikkauksista, jotka tulevat maksamaan tulevaisuudessa kunnalle aiottuja säästöjä enemmän, pitäisi luopua, ja pyytää niiden kattamiseksi valtuustosta lisätalousarvio. Valittetavasti ehdotukseni ei saanut kannatusta.
Lautakunta oli edellisessä kokouksessa päättänyt jättää leikkauslistan pöydälle, ja kahta kokoomuslaista edustajaa lukuunottamatta kokonaisuutena vaatinut pontena kaupunginhallitukselta selvitystä vuoden 2014 verotuloarviosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lehti kun oli arvioinut Keski-Uusimaan haastattelussa kunnan saavan huomattavasti arvioitua suuremman verotulot.

Selvityksen sijaan kuntapäättäjille lähetettiinkin paimenkirje, jossa toistettiin että joulukuun valtuusto on leikkauslistat tehnyt, eikä niistä pidä poiketa. Viestiä alleviivattin vielä maalailemalla kuvaa, että jos asioita ei tehdä tahdotulla tavalla niin Kerava on suurissa ongelmissa.  Näin ei tietenkään ole. Kaupunki on vahva taloudellisesti, ja teki viime vuonnakin hyvän tuloksen. Selvää on, että tästä vuodestakaan ei tule taloudellisesti mikään kriisivuosi.  Siksi Vasemmistoliiton ryhmä esitti maanantaina valtuustossa, että verotuloarviota tulee nostaa 3,5 miljoonalla eurolla. Perustelut voit lukea täältä. Emme saaneet siihen tukea muilta ryhmiltä.

Esitin kasvatus ja opetuslautakunnassa tänään:

*Alakoulujen tuntijakoa ei supistettaisi

*Avustajia ei karsittaisi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. He tekevät hyvin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä kaupungissa, jossa on Suomen suurimmat luokkakoot.

*Kasvatusohjaajien toimenkuvaa ja tehtäviä ei muutettaisi. Kasvatusohjaat ovat koulussa olleet tärkeässä osassa tukemassa nuorten kiinnittymistä opiskeluun ja kouluyhteisöön ja esimerkiksi auttamassa murrosiän kysymysten käsittelyssä. Uskon, että tulevaisuuden kouluissa on yhä enemmän kasvatusohjaajan kaltaisia tehtäviä, jotka yhdistävät monta vanhaa erillistä tehtävää.

*Tilavuokria ei korotettaisi. Monet keravalaiset yhdistykset tarvitsevat tiloja toimintaan, mutta niiden tulot ovat pieniä ja uhkana on mm. toiminta-avustustensa leikkaaminen. On järkevämpää, että tilat ovat ennaltaehkäisevässä käytössä, kun korotuksella saataisiin pikemminkin käyttöastetta laskemaan.

*Untolan leikkikoulun toiminnan jatkamista Untolassa. Leikkikoulutoiminnan integroiminen päiväkotien yhteyteen on hyvä asia, mutta pohdin onko meillä päiväkodeissa tällä hetkellä resursseja toiminnan organisoimiseen yhtä laadukkaana kuin se on Untolassa toteutettu. Pohdin myös mikä on todellinen säästö, jos kuitenkin sama määrä lapsia jatkaa toisessa paikassa syksyllä ja lastentarhanopettajat jatkavat myös työssään. Talo jää kuitenkin käyttäkustannuksineen Keravan kaupungille, vaikka se siirtyisikin pois varhaiskasvatuksen budjetista.)

*Lisäopetusta (10-luokkaa) ei karsittaisi. Itsekin aikoinaan 10-luokan käyneenä koen sen olevan tärkeä tie kasvaa ja ponnistaa myöhemmin jatko-opintoihin. Koen myös lisäopetuksen karsimisen pitkälti nuorisotakuun ajatuksen vastaiseksi.

*Lukion ja aikuisten perusopetuksen tuntikehyksestä ei pitäisi leikata. Aikuisten perusopetuksesta ei pitäisi supistaa. Edelleen aikuisten perusopetukseen panostaminen on mitä olennaisinta ennaltaehkäisemistä. Se antaa mahdollisuuden esimerkiksi maahanmuuttajataustaiselle paremmin kotoutua yhteiskuntaamme ja jatkaa muihin opintoihin. Monessa kaupungissa on panostettu tähän aiempaa enemmän.

*Esitys Kerava-lisän lakkauttamisen sijaan sen muuttamisesta 1 vuodesta 9 kuukaudesta jatkossa 1 vuoteen 6 kuukauteen.. Saataisiin kerättyä säästöjä 30 – 40 000 euroa, mutta samaan aikaan tarjottaisiin perheille mahdollisuus pitää pikkulapsia kotona kuitenkin hieman vanhempainvapaata pidempään.

Esitin, että näitä ehdotettuja leikkauksia ei tehtäisi, vaan niihin haettaisiin valtuustolta lisätalousarvio. Valitettavasti ehdotustani ei kannatettu.
Keravalisän muutoksessa sain tukea muutamalta lautakunnan jäseneltä. Samoin Untolan toiminnan jatkamisesta oli huolissaan lisäkseni pari valtuutettua.

Perusopetuksen tuntikehystä ei leikattu, mutta ikävä kyllä avustajien paikkoja vähennetään

On hyvä, että tuntikehystä ei leikattu peruskoulun puolella. Vastapainona lisäleikkaus kohdistui edellisten lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vakansseihin.

Valtuustosopimuksen mukaisesti säästöjä olisi voitu hakea mm. eläköitymisten myötä, kun kaikkia paikkoja ei täytetä, mutta nyt tällä lautakunnan enemmistön hyväksymällä päätöksellä karsitaankin myös avustajien paikkoja niin, ettei kaikkia määräaikaisia (joita tekevät yleisimmin nuoret työntekijät) paikkoja jatketa.

Kun tiedetään, että Keravalla on Suomen suurimmat luokkakoot ja toisaalta päivähoitopuolella lasten päivähoidon tilamitoitus on Keski-Uudenmaan pienimpiä, niin avustajista karsiminen ei muuta tilannetta missään nimessä ainakaan paremmaksi.

Mainitaan vielä, että Vasemmistoliiton ryhmä esitti maanantaina valtuustossa vuoden 2014 verotuloarvion uudelleen arvioimista. Uudelleenarvioinnilla olisi pystytty perumaan nämä kipeät leikkaukset. Valitettavasti emme saaneet tukea muilta ryhmiltä.

Budjettia, palveluseteleitä ja yksityisiä päiväkoteja

Kasvatus- ja opetuslautakunta (kasvo) piti budjettikokouksensa 9.10. Meidän piti jo edellisessä kokouksessa päättää budjetista, mutta virkamiehet eivät olleet ehtineet tehdä pohjatyötä kokoukselle, niin että poliittisten ryhmien tekemän sopimuksen mukainen raami olisi huomioitu. Pohjaesityksenä oli kaupunginjohtajan nollaraami, mikä ei vastannut sopimuksen henkeä, ja olisi tarkoittanut leikkauksia koulu ja varhaiskasvatuspuolelle. Tämä ei meille käynyt ja lautakunta yksissä tuumin jätti asian uudelleenvalmisteltavaksi.

 Ei irtisanomisia

Kaupungin hallituksessa oli kasvolle tulevien vuosien budjettin kasvuraameiksi seuraavat:

2014 1,72 %, 2015 1,96 % ja 2016 2,00%

Raami on haasteellinen, eikä sillä pienennetä ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa, mutta se paljon parempi kuin kaupunginjohtajan ajama esitys, jota kokoomus vahvasti tuki. Se olisi merkinnyt heikennyksiä. Samalla tärkeää oli, että ryhmien sopimuksessa yksiselitteisesti linjataan, että irtisanomisia ei ole luvassa. Tämä oli Vasemmiston keskeinen vaatimus sopimuksen hyväksymiseksi. Irtisanomissuoja luo työrauhan esimerkiksi opettajille ja päiväkotihoitajille. Toisenlainen tilanne on useassa muussa kunnassa, jossa on yt-neuvottelut käynnistetty, ja porukkaa uhataan potkia pihalle. Se mitä hetkellisesti säästetään maksetaan myöhemmin takaisin sosiaalisissa ongelmissa. Tämän opetti jo 1990-luvun laman politiikka. Kuntien talouskurivyörytyksessä oikeisto pyrkii ajamaan läpi rakenteellisia uudistuksia, joilla yksityistettäisiin kunnallisia palveluita avaten tien palveluiden eriarvoistumiselle ja yritysten voitontavoittelulle.

Kuntatyöntekijöiden asiantuntijuus käyttöön

Kävimme kasvon kokouksessa vuoden 2014 talousarvioita pitkään läpi. Useampi meistä halusi varmistaa, että sopimuksen henki näkyy talousarviossa, eikä heikennyksiä ole tulossa. Säästöjä on toki haettu, mutta virkamiesten mukaan nämä ovat syntyneet selkeyttämällä ruokahankintoja ja vuokrakuluja. Varhaiskasvatuksessa tulee säästöjä myös siitä, että edellisinä vuosina syntyvyys on ollut hieman matalampaa.

Arvioita läpikäydessämme nostin esiin, että emmekö voisi lautakuntana esittää, että kouluissa siirryttäisiin käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia. Suuret ohjelmayhtiöt rahastavat kuntia surutta ohjelmillaan, vaikka samantasoisia ohjelmia saa nykyisin jo maksutta. Naapurikunnassamme Sipoossa on tällä saralla edetty jo järkevämpään suuntaan kohti avoimen lähdekoodin ohjelmia. Toivottavasti samaa polkua seurataan myös Keravalla.

Koko kaupungin budjettineuvotteluissa Vasemmisto on esittänyt, että säästöjä tulee järkeistämällä palveluita. Käydään kaikki prosessit läpi ja mietitään miten ne voisi tehdä järkevämmin. Kunnan lattiatason työntekijöiden asiantuntijuuden huomioinen on äärimmäisen tärkeää. Samalla olisi olennaista kehittää johtamismalleja nykyaikaan sopivaksi. Hyvä yhteishenki parantaa työintoa ja vähentää poissaoloja.

Palveluseteli

Budjetin yhteydessä keskusteltiin myös Keravan kasvatus- opetusviraston työstämästä Palvelujen järjestämissuunnitelmasta (PJS). Siinä avataan varhaiskasvatuksen ja koulupuolen palveluita laajemmin ja hahmotellaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Suunnitelmassa oli pari suurta kysymystä, joihin halusin selkeyttä.

Ensimmäinen on palvelusetelit. Keravalla ei ole tehty päätöstä niiden käyttöönotosta. Strategian luonnoksessa asiaa on pohdittu, mutta sitäkään ei ole vielä hyväksytty poliittisessa prosessissa. Kokouksessa kerroin, että palvelusetelimalli on monella tapaa ristiriitainen, ja on ongelmallista, että suunnitelmassa esitetään lähinnä asiasta vain positiivisia puolia, vaikka ongelmiakin on havaittu. Helsingin Vasemmiston valtuutetut ovat olleet aktiivisia bloggaamaan teemasta.

Palvelusetelit: joustavaa hoitoon pääsyä vai ohituskaista rikkaille

Ihmetystä johtosäännön kanssa

Kuluttajaliitto otti myös palveluseteliin kantaa äskettäin. Sen mukaan setelistä hyötyvät lähinnä varakkaat ja netin taitajat:

”Palvelusetelien laaja käyttöönotto voi vaarantaa yhdenvertaisuuden palvelujen saannissa. Yksi tärkeä tekijä on palvelusetelien omavastuuosuus, joka on usein liian suuri pienituloisille. Näin palvelusetelien luomasta vapaudesta valita oma palveluntarjoaja nauttivat pääasiassa varakkaat.  Esimerkiksi Helsingin vanhusten palveluasumisessa on havaittu palvelusetelin painottuvan juuri suurituloisille asiakkaille. Setelin käytön yleistyessä pelätään, että palvelusetelistä kehittyy varakkaille pikareitti palveluihin, joihin vähävaraisemmat joutuvat jonottamaan pitkään.”

Kuluttajaliitto näki myös ongelmia palvelusetelistä tiedottamisessa. Palveluiden hinnat eivät ole kuntalaisen tiedossa helposti. Aina ei tiedä mikä palvelu kuuluu seteliin, ja mikä taasen on ylimääräistä.

Kokouksessa esitellyssä PJSssä ehdotettiin, että virasto selvittäisi palvelusetelin käyttömahdollisuuden. Esitin kokouksessa, että tuo lause poistetaan suunnitelmasta, ja odotetaan ensin mitä koko kaupungin strategian tasolla päätetään. Valitettavasti muu lautakunta ei kokenut asiaa ongelmalliseksi. Sinänsä on toki huomattava, että selvittäminen ei vielä tarkoita käyttöönottamista. Varsinainen vääntö asiasta on siis vielä edessä.

Yksityiset päiväkodit

Toinen suuri kysymys PJS:ssä oli yksityiset päiväkodit. Niiden halpuuden ja määrän lisäämisen puolesta paperissa kirjoitetaan useassakin eri kohdassa. Kerava on viime vuosina lisännyt vuosi vuodelta yksityisten päiväkotien määrää. Vasemmisto on linjannut, että yhdistyspohjaiset (taide-, kieli- ja urheiluseura) yksityiset päiväkodit voivat täydentää varhaiskasvatuspuolta, jossa pääpaino on omalla päiväkotitoiminnalla.

Viime keväänä bisnestä varhaiskasvatuksella tekevät valtakunnallinen terveysjätti Coronaria ilmoitti olevansa kiinnostunut päiväkotien pyörittämisestä Keravalla. Voitot päiväkodeista revitään muun muassa hieman pienemmillä tiloilla ja nuorten työntekijöiden matalammilla palkoilla.

Nostin viime viikon kokouksessa esiin, että PJS:ssä pitäisi myös huomioida, että laadun valvonta on paljon haasteellisempaa yksityisten päiväkotien puolella. Se tapahtuu lähinnä päiväkotia käyttävien lasten vanhempien ja alueviraston kautta. Tuntien kyseisen viraston resurssit, ei sekään kovin usein voi päiväkoteja tarkistaa. Julkisuuteen on noussut yksityisten päiväkotien ongelmia. Eniten näitä on havaittu Helsingissä, jossa Kidson –päiväkotiyrityksen konkurssi uhkasi jättää 160 lasta ilman päivähoitopaikkaa. Taloussanomat kirjoitti tänään teemasta laajemmin pohtien yksityisten päiväkotien resursseja pyörittää päivähoitoa.

” Suomen Asiakastiedon mukaan yksityisistä päiväkotituottajista kahdeksan prosentin luokitus on heikko eli tasolla C. Kolmen prosentin taloustilanne on sellainen, että luokitus yltää välttäväksi eli tasolle B. Viidenneksen luokitus on tyydyttävä ja yli puolen hyvä. Kolmen A:n huippuyrityksiä on yksi.”
Vasemmiston valtuutettu Veronika Honkasalo kysyi mitä kaupunki aikoo tehdä, että yksityisten päiväkotien tilanteesta oltaisiin paremmin selvillä.

Taloussanomien haastattelussa varhaiskasvatuksen asiantuntija Pirjo Verta sanoo, että Kidsonin tapauksesta otetaan opiksi. Yritysten taloudellinen tausta selvitetään paremmin. On muuten mielenkiintoista, että monet yksityisen päiväkotitoiminnan pyörittäjät sanovat, ettei toiminnasta voi saada voittoa. Silti bisnespäiväkodit mainostavat, että voittoja voi tulla jopa 20 prosenttia. Herää vain kysymys mistä voitto otetaan.

Yksityiset päiväkodit voivat siis näyttää pikaisesti katsottuna hyvältä ratkaisulta varhaiskasvatuksen resurssiongelmiin, mutta tarkemmin katsottuna siihen sisältyy paljon riskejä. Oma päivähoidon kehittäminen voisi olla monella tapaa järkevämpää. Toki on tärkeää siinäkin avata koko hoitoketju, ja miettiä miten sitä voisi kehittää paremmaksi ja taloudellisesti kestävämmäksi. Tässä nimenomaan taas pitäisi käyttää hyväksi työntekijöiden ammattitaitoa.