Budjettia, palveluseteleitä ja yksityisiä päiväkoteja

Kasvatus- ja opetuslautakunta (kasvo) piti budjettikokouksensa 9.10. Meidän piti jo edellisessä kokouksessa päättää budjetista, mutta virkamiehet eivät olleet ehtineet tehdä pohjatyötä kokoukselle, niin että poliittisten ryhmien tekemän sopimuksen mukainen raami olisi huomioitu. Pohjaesityksenä oli kaupunginjohtajan nollaraami, mikä ei vastannut sopimuksen henkeä, ja olisi tarkoittanut leikkauksia koulu ja varhaiskasvatuspuolelle. Tämä ei meille käynyt ja lautakunta yksissä tuumin jätti asian uudelleenvalmisteltavaksi.

 Ei irtisanomisia

Kaupungin hallituksessa oli kasvolle tulevien vuosien budjettin kasvuraameiksi seuraavat:

2014 1,72 %, 2015 1,96 % ja 2016 2,00%

Raami on haasteellinen, eikä sillä pienennetä ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa, mutta se paljon parempi kuin kaupunginjohtajan ajama esitys, jota kokoomus vahvasti tuki. Se olisi merkinnyt heikennyksiä. Samalla tärkeää oli, että ryhmien sopimuksessa yksiselitteisesti linjataan, että irtisanomisia ei ole luvassa. Tämä oli Vasemmiston keskeinen vaatimus sopimuksen hyväksymiseksi. Irtisanomissuoja luo työrauhan esimerkiksi opettajille ja päiväkotihoitajille. Toisenlainen tilanne on useassa muussa kunnassa, jossa on yt-neuvottelut käynnistetty, ja porukkaa uhataan potkia pihalle. Se mitä hetkellisesti säästetään maksetaan myöhemmin takaisin sosiaalisissa ongelmissa. Tämän opetti jo 1990-luvun laman politiikka. Kuntien talouskurivyörytyksessä oikeisto pyrkii ajamaan läpi rakenteellisia uudistuksia, joilla yksityistettäisiin kunnallisia palveluita avaten tien palveluiden eriarvoistumiselle ja yritysten voitontavoittelulle.

Kuntatyöntekijöiden asiantuntijuus käyttöön

Kävimme kasvon kokouksessa vuoden 2014 talousarvioita pitkään läpi. Useampi meistä halusi varmistaa, että sopimuksen henki näkyy talousarviossa, eikä heikennyksiä ole tulossa. Säästöjä on toki haettu, mutta virkamiesten mukaan nämä ovat syntyneet selkeyttämällä ruokahankintoja ja vuokrakuluja. Varhaiskasvatuksessa tulee säästöjä myös siitä, että edellisinä vuosina syntyvyys on ollut hieman matalampaa.

Arvioita läpikäydessämme nostin esiin, että emmekö voisi lautakuntana esittää, että kouluissa siirryttäisiin käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia. Suuret ohjelmayhtiöt rahastavat kuntia surutta ohjelmillaan, vaikka samantasoisia ohjelmia saa nykyisin jo maksutta. Naapurikunnassamme Sipoossa on tällä saralla edetty jo järkevämpään suuntaan kohti avoimen lähdekoodin ohjelmia. Toivottavasti samaa polkua seurataan myös Keravalla.

Koko kaupungin budjettineuvotteluissa Vasemmisto on esittänyt, että säästöjä tulee järkeistämällä palveluita. Käydään kaikki prosessit läpi ja mietitään miten ne voisi tehdä järkevämmin. Kunnan lattiatason työntekijöiden asiantuntijuuden huomioinen on äärimmäisen tärkeää. Samalla olisi olennaista kehittää johtamismalleja nykyaikaan sopivaksi. Hyvä yhteishenki parantaa työintoa ja vähentää poissaoloja.

Palveluseteli

Budjetin yhteydessä keskusteltiin myös Keravan kasvatus- opetusviraston työstämästä Palvelujen järjestämissuunnitelmasta (PJS). Siinä avataan varhaiskasvatuksen ja koulupuolen palveluita laajemmin ja hahmotellaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Suunnitelmassa oli pari suurta kysymystä, joihin halusin selkeyttä.

Ensimmäinen on palvelusetelit. Keravalla ei ole tehty päätöstä niiden käyttöönotosta. Strategian luonnoksessa asiaa on pohdittu, mutta sitäkään ei ole vielä hyväksytty poliittisessa prosessissa. Kokouksessa kerroin, että palvelusetelimalli on monella tapaa ristiriitainen, ja on ongelmallista, että suunnitelmassa esitetään lähinnä asiasta vain positiivisia puolia, vaikka ongelmiakin on havaittu. Helsingin Vasemmiston valtuutetut ovat olleet aktiivisia bloggaamaan teemasta.

Palvelusetelit: joustavaa hoitoon pääsyä vai ohituskaista rikkaille

Ihmetystä johtosäännön kanssa

Kuluttajaliitto otti myös palveluseteliin kantaa äskettäin. Sen mukaan setelistä hyötyvät lähinnä varakkaat ja netin taitajat:

”Palvelusetelien laaja käyttöönotto voi vaarantaa yhdenvertaisuuden palvelujen saannissa. Yksi tärkeä tekijä on palvelusetelien omavastuuosuus, joka on usein liian suuri pienituloisille. Näin palvelusetelien luomasta vapaudesta valita oma palveluntarjoaja nauttivat pääasiassa varakkaat.  Esimerkiksi Helsingin vanhusten palveluasumisessa on havaittu palvelusetelin painottuvan juuri suurituloisille asiakkaille. Setelin käytön yleistyessä pelätään, että palvelusetelistä kehittyy varakkaille pikareitti palveluihin, joihin vähävaraisemmat joutuvat jonottamaan pitkään.”

Kuluttajaliitto näki myös ongelmia palvelusetelistä tiedottamisessa. Palveluiden hinnat eivät ole kuntalaisen tiedossa helposti. Aina ei tiedä mikä palvelu kuuluu seteliin, ja mikä taasen on ylimääräistä.

Kokouksessa esitellyssä PJSssä ehdotettiin, että virasto selvittäisi palvelusetelin käyttömahdollisuuden. Esitin kokouksessa, että tuo lause poistetaan suunnitelmasta, ja odotetaan ensin mitä koko kaupungin strategian tasolla päätetään. Valitettavasti muu lautakunta ei kokenut asiaa ongelmalliseksi. Sinänsä on toki huomattava, että selvittäminen ei vielä tarkoita käyttöönottamista. Varsinainen vääntö asiasta on siis vielä edessä.

Yksityiset päiväkodit

Toinen suuri kysymys PJS:ssä oli yksityiset päiväkodit. Niiden halpuuden ja määrän lisäämisen puolesta paperissa kirjoitetaan useassakin eri kohdassa. Kerava on viime vuosina lisännyt vuosi vuodelta yksityisten päiväkotien määrää. Vasemmisto on linjannut, että yhdistyspohjaiset (taide-, kieli- ja urheiluseura) yksityiset päiväkodit voivat täydentää varhaiskasvatuspuolta, jossa pääpaino on omalla päiväkotitoiminnalla.

Viime keväänä bisnestä varhaiskasvatuksella tekevät valtakunnallinen terveysjätti Coronaria ilmoitti olevansa kiinnostunut päiväkotien pyörittämisestä Keravalla. Voitot päiväkodeista revitään muun muassa hieman pienemmillä tiloilla ja nuorten työntekijöiden matalammilla palkoilla.

Nostin viime viikon kokouksessa esiin, että PJS:ssä pitäisi myös huomioida, että laadun valvonta on paljon haasteellisempaa yksityisten päiväkotien puolella. Se tapahtuu lähinnä päiväkotia käyttävien lasten vanhempien ja alueviraston kautta. Tuntien kyseisen viraston resurssit, ei sekään kovin usein voi päiväkoteja tarkistaa. Julkisuuteen on noussut yksityisten päiväkotien ongelmia. Eniten näitä on havaittu Helsingissä, jossa Kidson –päiväkotiyrityksen konkurssi uhkasi jättää 160 lasta ilman päivähoitopaikkaa. Taloussanomat kirjoitti tänään teemasta laajemmin pohtien yksityisten päiväkotien resursseja pyörittää päivähoitoa.

” Suomen Asiakastiedon mukaan yksityisistä päiväkotituottajista kahdeksan prosentin luokitus on heikko eli tasolla C. Kolmen prosentin taloustilanne on sellainen, että luokitus yltää välttäväksi eli tasolle B. Viidenneksen luokitus on tyydyttävä ja yli puolen hyvä. Kolmen A:n huippuyrityksiä on yksi.”
Vasemmiston valtuutettu Veronika Honkasalo kysyi mitä kaupunki aikoo tehdä, että yksityisten päiväkotien tilanteesta oltaisiin paremmin selvillä.

Taloussanomien haastattelussa varhaiskasvatuksen asiantuntija Pirjo Verta sanoo, että Kidsonin tapauksesta otetaan opiksi. Yritysten taloudellinen tausta selvitetään paremmin. On muuten mielenkiintoista, että monet yksityisen päiväkotitoiminnan pyörittäjät sanovat, ettei toiminnasta voi saada voittoa. Silti bisnespäiväkodit mainostavat, että voittoja voi tulla jopa 20 prosenttia. Herää vain kysymys mistä voitto otetaan.

Yksityiset päiväkodit voivat siis näyttää pikaisesti katsottuna hyvältä ratkaisulta varhaiskasvatuksen resurssiongelmiin, mutta tarkemmin katsottuna siihen sisältyy paljon riskejä. Oma päivähoidon kehittäminen voisi olla monella tapaa järkevämpää. Toki on tärkeää siinäkin avata koko hoitoketju, ja miettiä miten sitä voisi kehittää paremmaksi ja taloudellisesti kestävämmäksi. Tässä nimenomaan taas pitäisi käyttää hyväksi työntekijöiden ammattitaitoa.

Nuoret mukaan nuorisotakuuseen ja kuntaliitosselvitys

Toukokuun valtuuston esityslistalla oli monia suuria asioita, jotka herättivät laajaa keskustelua. Kerron tiivisti miten minä ja Vasemmisto äänestimme ja perustelen näkökulmia.

Kuntaliitosselvitys

Ensimmäinen merkittävä asia oli Keravan kaupungin lausunto metropolialueen esiselvitykseen. Tunnettuahan on, että Keravan kaupunki vannoi ensin pitkään itsenäisyyden nimiin ja kieltäytyi mistään kuntauudistuskeskusteluista. Kun valtion taholta tuli metropolialueen esiselvitys, jossa Keravaa oltiin liittämässä osaksi Vantaata muuttui ääni kellossa. Virkamiesten johdolla tultiin kahdeksassa Keski-Uudenmaan kunnassa ulos ja esitettiin ajatus Keski-Uudenmaan suurkunnasta. Toukokuun aikana jokaisessa kunnassa tullaan päättämään lauselma, jossa tuetaan tätä ajatusta. Sipoo tosin ilmoitti, että se on kiinnostunut myös selvittämään Itä-Uudenmaan kunnan mahdollisuuden Porvoon, Loviisan ja muiden pienempien kuntien kanssa.

Vasemmistot eri puolilla Keski-Uusimaata ovat nähneet suurkuntahankkeen pitkälti protestina aiottua metropolihallintoa vastaan, sekä keinona pelata aikaa toivoen, että hallituksen kuntauudistus ajaisi kiville. Keravalla nostimme ponnen muodossa esiin, että on ok lähteä selvittämään asiaa, muttei sen pidä tarkoittaa, että se heikentäisi kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia, tai olisi selänkääntöä metropolihallinnolle. Yhtälailla haluamme, että myös selvitetään muitakin malleja:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa ensisijaisesti Trioa, johon kuuluisivat Keravan lisäksi Järvenpää ja Tuusula.

Vasemmistoliittolaiset valtuutetut kaipaavat kuntauudistukseen ihmislähtöistä näkökulmaa. Emme hyväksy vain varakkaita veronmaksajia tavoittelevaa kehyskuntien ”kermankuorintaa”. Siksi emme halua Kahdeksikon kääntävän selkäänsä metropolialueelle, jonne valtaosa kehyskuntien työssäkäynnistä päivittäin suuntautuu.

Koko Helsingin seutu tarvitsee yhteistä asunto- ja liikennepolitiikkaa, maankäytön suunnittelua, ympäristöpolitiikkaa, maahanmuuttopolitiikkaa ja toimia alueiden sosiaalista eriarvoistumista vastaan.

Riippumatta pienistä tai suuremmista kuntaliitoksista tarvitaan seudullinen hallintotaso, esim. kuntavaalien yhteydessä valittava metropolivaltuusto. Se lisäisi demokratiaa, sillä kansalaiset pääsisivät valitsemaan kunnanvaltuutettujen lisäksi edustuksellisen toimielimen, joka vastaisi ylikunnallisista tehtävistä. Nykyään nämä tehtävät on usein piilotettu epädemokraattisiin hallintohimmeleihin, kuten kuntayhtymiin, ja osakeyhtiöihin.

Vasemmistoliiton mielestä Helsingin seudulle tarvitaan joka tapauksessa kaksiportainen hallinto, jonka ylempi taso vastaa koko seudusta ja alempi lähipalveluista.

Tukea TRIOlle saimme kristillisten ryhmän suunnalta. Torstain paikallinen lehti muuten kertoi myös, että Tuusulan valtuuston johto näkee, että jos neuvottelut kahdeksikon kanssa eivät johda tulokseen on välittömästi aloitettava neuvottelu Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kesken.

Keravan poliittisista ryhmistä Vasemmiston linja on selkein. Meille palvelut, järkevä asuntopolitiikka, liikennesuunnittelu ja demokratia ovat tärkeämpiä kuin vaakunoiden kuviot ja virkamiesten virat.  Me haluamme, että ihmisille on kohtuu hintainen asunto, hyvät paikallispalvelut, työpaikka ja sinne vievä hyvä julkinen liikenne.

Keskustelu liitoksista tulee varmasti jatkumaan aktiivisena. Myös tässä blogissa saa kernaasti keskustella teemasta.

Kerca-case

Toisena suurena teemana valtuustossa käsiteltiin ja äänestettiin Kercan-teollisuusalueesta.

Jos lyhyesti historiaan viittaa, niin Vasemmiston valtuustoryhmä (2008 vuoden kokouksessa) olisi toivonut konkreettiset laskelmat siitä mitä kaupunki hyötyy kun se myy suuren maa-alueen SRV rakennusyhtiölle ajatuksena kehittää siitä suuri logistinen keskus. Kuningasajatuksena oli, että kun uusi satama rakennetaan Vuosaareen, niin Keravan Kerca voisi toimia lähimpänä olevana lastauspaikkana, ja näin vetää osan imusta itselleen.  Suunnitelmat eivät toteutuneet monella tapaakaan, ja Kerca-teollisuusalue ammotti pitkälti tyhjänä. Nyt kaupunki suunnittelee ostavansa alueen takaisin itselleen ja rakentavan siitä tavallisen teollisuusalueen. Pitkälti siis sellainen mitä Vasemmisto ehdotti aiemmin. Tämä on tietenkin mainio asia.

Valtuutettumme Maila Hölttä oli kuitenkin huomannut, että nyt kaupunki oli muuttanut tontinmyynti periaatteitaan niin, että kaupunki näytti saavan jatkossa vähemmän tuloja kuin aiemmin. Vasemmisto ehdotti asian palauttamista käsittelyyn ja selkeämpää päätösesitystä. Vaatimuksemme kanssa jäimme kuitenkin yksin. Täydennnetään vielä, ettei kenellekään jää epäselväksi, että Keravan Vasemmisto haluaa vahvasti kehittää kercan teollisuusaluetta, ja siksi koemme tärkeäksi, että tonttihinnat ovat kohdallaan ja aluetta kehitetään realistisin tavoittein.

Nuoret mukaan rakentamaan toimivaa nuorisotakuuta

Valtuustossa käsiteltiin myös aloitetta nuorisotakuun toteuttamisesta Keravalla. Pidin meidän ryhmän puheenvuoron:

Keravan Vasemmisto näkee nuorisotakuun yhdeksi tärkeimmistä hankkeista. Olisikin tärkeää, että se onnistuisi muutenkin kuin vain kauniina sanoina paperilla.

Vastauksessa aloitteeseen korostetaan ylivirastojen kulkevaa yhteistyötä johtajien muodostamassa yhteistyöryhmässä. Keravan Vasemmisto näkee, että johtajien yhteistyön lisäksi pitäisi keskiöön ottaa nuorten kanssa työskentelevät opettajat, terveydenhoitajat ja muut keravalaiset kenttätason työntekijät. Yhtälailla nuorille pitäisi ottaa kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan hankkeen onnistumiseen.

Kaupunginhallitus on aloitteeseen liittyvässä vastauksessa halunnut laajentaa yhteistyöryhmää kaupunginhallituksen, oppilaitoisten ja seurakunnan edustajalla. Epäselväksi tässä jää mitä seurakuntaa tarkoitetaan, kun puhutaan yksikössä. Koemme, että olennaisempaa olisi täydentää ryhmää nuorten parissa toimivilla kolmannen sektorin järjestöillä, johon mukaan luettaisiin myös uskonnolliset ryhmät, mutta myös monet muutkin tärkeät urheiluseurat ja kansalaisjärjestöt.

Keravan Vasemmisto kannattaa, etä asia palautetaan takaisin valmisteluun mainitsemamme kohdat huomioiden.”

Aloite lähetettiin takaisin valmisteluun. Toivottavasti se saadaan muutoksin huomioituna kesäkuun valtuustoon.

Untolan toimintakeskus 24-25

Suurimman debatin valtuustossa herätti kohta Untolan toimintakeskuksen tulevaisuudesta. Tässä tarvitsee myös lyhyesti kerrata asian historiaa. Tammikuussa selvisi, että Untolan toimintakeskuksen kesätoiminta ollaan lopettamassa kasvatus- ja opetusviraston virkamiesten päätöksillä. Valtuutettumme Pia Lohikoski teki valtuustoaloitteen, jota tuki enemmistö valtuutetuista. Siinä vaadittiin selvittämään edellytykset Untolan toimintakeskuksen toiminnan turvaamiseksi, jotta

– koululaisten kesätoimintaa voidaan jatkaa
– toimintakeskus pysyy avoinna myös kesäkuussa
– ja avointa perhetoimintaa sekä parkkitoimintaa kehitetään.

Asiaa käsiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa huhtikuun lopulla. Siellä Vasemmiston Eeva Vallius jätti eriävän mielipiteen viraston päätökseen Untolan sulkemisesta kesäkaudeksi. Valitettavasti muulta lautakunnalta ei tullut tukea asialle. Ei edes niiltä, jotka olivat aiemmin kirjoittaneet nimensä valtuustoaloitteeseen.
Valtuustossa kymmenien puheenvuorojen jälkeen asiasta äänestettiin kahteen kertaan. Ensin palautuksesta, jonka Vasemmisto hävisi ja sitten vastauksen hylkäämisestä, joka myös hävisittiin, mutta tällä kertaa äärimmäisen tiukasti 24-25.
Huomioitavaa äänestyksestä on se, että Vasemmiston ryhmän lisäksi perussuomalaisista ja demareista suuri osa oli aloitteen takakana. Vihreät taisivat mennä aika tasan. Ainoastaan kokoomuksen ryhmä oli kokonaisuudessaan aloitetta vastaan.

Vasemmisto perusteli, että on hyvin nurinkurista, että edellisessä kohdassa puhutaan nuorisotakuun tärkeydestä ja kannetaan huolta lasten syrjäytymisestä. Kuitenkin heti seuraavassa kohdassa ollaan valmiit lopettamaan toiminta, joka aktiivisesti estää syrjäytymistä. Painotimme myös, että on varsin omituista jos valtuusto lähettää viestin, että on oikein virkamiesten toimia vastoin valtuuston määrittelemiä lapsipoliittisia ohjelmia, joissa on mm. painotettu Untolan toimintakeskuksen roolia syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. Pahoittelut keravalaisille, ettei meidän kantamme voittanut. Parhaamme yritimme.

Kylä-illat

Lopuksi vielä nosto, että uuden kaupunginjohtajan aikana unohdetut kylä-illat ovat tulossa takaisin. Niitä järjestetään syksyn aikana eri puolilla Keravaa. Ne ovat jokaiselle kuntalaisille mahdollisuus nostaa asioita keskusteluun ja ottaa kantaa kaupungin linjauksiin. Toivottavasti osallistutte niihin aktiivisesti.

Muutama sana taloudesta

Keravan talousstrategian ohjausryhmä aloitti eilen työskentelynsä. Kyseessä on yksi kuudesta strategiaryhmästä, jonka tavoitteena on muodostaa luonnos kesäkuun valtuustolle Keravan kaupungin strategiasta tälle vuosikymmenelle.

Talousstrategiaryhmää vetää kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Eero Lehti (KOK) ja varapuheenjohtajana on valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen (SDP). Minä taas edustan Vasemmistoa ryhmässä.

Ryhmän ensimmäinen kokous meni lähinnä yleisessä keskustelussa lähivuosien talouden tiimoilta.

Tilastot kertovat, että väki on vanhemassa. Näin se on aina tehnyt, mutta toki piikkiä tulee nyt kun sodan jälkeiset suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.  Keravalla ikärakenne on kuitenkin hieman parempi kuin monessa muussa kunnassa. Meillä on enemmän työssäkäyviä kuntalaisia.

Tilastot kertovat myös, että Keravalle muuttaa vähemmän hyvätuloisia ihmisiä kuin esimerkiksi naapurikuntiin Sipooseen ja Tuusulaan. Sitä selittänee pula sopivan kokoista asunnoista ja tonttipula. Jotkut näkevät, että ongelmana on vuokra-asuminen, joka tuo lähinnä pienituloisia kaupunkiin. Näkemys ei ole kovin kestävä. Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa eri puolilla Eurooppaa keskeinen asumismuoto on vuokra-asuminen tulotasosta riippumatta.

Tilastoista voidaan myös nähdä, että kaupungin verotulot eivät ole kasvaneet mitenkään merkittävästi viime vuosina. Puhutaan muutaman prosentin kasvusta. Se mitä jää usein huomioimatta on se, että valtio on monilla toimillaan heikentänyt kuntien taloutta. Peruspalveluiden valtionosuuksia on leikattu, ja suunnitelmien mukaan tullaan leikkaamaan lähivuosina. Leikkauksissa ei puhuta mistään pikkusummista. Esimerkiksi viime vuonna leikkauksen arvioitiin olevan 631 miljoonaa euroa.  Peruspalveluiden valtionosuuksia käytetään niin terveys- ja sosiaalipalveluihin, kuin myös päivähoitoon ja peruskouluun. Leikkauksia tehtiin myös viime vuonna opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin. Nyt odotetaan jännityksellä minkälaisia ehdotuksia hallituksen kehysriihessä tulee tällä kertaa.

Verotulojen kasvun pienuutta selittää myös se, että kuntien osuus yhteisöverosta on pienentynyt prosentuaalisesti veron tuotosta. Samalla on laskettu yhteisöveroa, ja työnantajien suunnalta on vaadittu yhä jyrkempää laskemista.

Mikä ratkaisuksi selvästi muuttuneeseen tilanteeseen?

Oikealta huudellaan, ettei lainaa saa missään tapauksessa ottaa, eikä veroja korottaa ja kaikessa on katsottava mikä tarpeellista (lue: leikkauksia on tulossa). Vasemmalta olemme sanoneet, ettei investoiminen velkarahalla ole katastrofi, jos sillä luodaan pohjaa uudelle kasvulle esim. työpaikkoina. Järkevämmällä veropolitiikalla saadaan pidettyä kuntalaisille tärkeät palvelut laadukkaina. Veroja on mahdollista korottaa ja luoda uusia malleja. Emme ole nostamassa tavallisten ihmisten verotusta, vaan rakentamassa solidaarisempaa mallia.

Onko kukaan sanonut yhtään järkevää pointtia miksi pääomaverosta ei makseta kunnallisveroa? Samoja palveluita käyttävät kuitenkin kunnissa asuvat pääoman kerääjät, vaikka eivät nyt veroa niistä maksakaan. Vuoden 2011 verotuksen mukaan on arvioitu, että muutoksella kuntien lisätulo voisi olla jopa 2 miljardia euroa. Sillä voisi luokkakokoja pienentää ja kaupunkia kehittää.

Työmarkkinapuolella on selvää, että tulevana trendinä pitäisi olla palkankorotuksien tie, sen sijaan, että tehdään nollaratkaisuja ja vähennetään verotusta. Sillä sahataan vain omaan jalkaan, ja ollaan leikkauksien tiellä, omistajien kerätessä suuremmat voitot yrityksien tuotosta. Duunareille lisää rahaa kulutukseen, valtiolle ja kunnille lisää rahaa veroina. Toimiva yhdistelmä.

On selvää, että kunnan toimia tulee järkeistää ja katsoa mikä on palveluiden tuottamisessa toimivin malli. Vasemmalle nähdään, että omana tuotantona pystytään palvelut tarjoamaan niin taloudellisesti kuin laadullisestikin kuntalaisille tarjotaan hyvänä kokonaisuutena.

Leikkausten tie on katastrofin tie. Se mitä lyhyellä välillä saavutetaan menetetään moninkertaisesti pitkällä välillä. Tästä meillä on lukuisia esimerkkejä niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta.

On luotava pohjaa sille, että ihmiset ja yritykset työpaikkoineen haluavat muuttaa Keravalle. Tarvitaan toimivia kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia asuntoja, puistoja, leikkipaikkoja ja mielenkiintoista kaupunkielämää mm. kehittämällä Keravan keskustaa. Yhteisöllisyys rakentuu pienistä asioista. Esitin jo aiemmin, että olisi tärkeää nyt kun aletaan rakentamaan Keravan strategiaa, että otettaisiin mahdollisimman moni keravalainen mukaan luomaan sitä. Jokaisen ajatukset ovat tärkeitä.

Advertisements

Occasionally, some of your visitors may see an adver

Pelottelun politiikasta kohto eteenpäin katsomisen politiikkaa

Keravan kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 12.2. Pääsin ensimmäisenä varavaltuutettuna kokoukseen kun varsinainen edustajamme Maila Hölttä oli estynyt ensimmäisen kerran 40 vuoteen. Kokouksen esityslistalla tärkeimmät asiat olivat Keravan vanhuspoliittinen ohjelma sekä metropolihallinnon selvitysraportin välietappi. Tässä raportti valtuuston kokouksesta.

Laadukkaat palvelut kunnan tuottamina ja uimahallin remontointi

Keskustelu vanhuspoliittisesta ohjelmasta kävi vilkkaana valtuustossa. Vasemmiston valtuustoryhmä esitti ohjelmaan ponnen. Halusimme painottaa, että ikäihmisten näkeminen ainoastaan kunnalle kulueränä on lyhytkatseista politiikkaa. On hyvä, että ohjelma näkee ennaltaehkäisevän toiminnan hyvän vanhuuden takeena. Tässä tärkeässä roolissa on liikunta. Jottei jäätäisi paperitasolle vaadimme uimahallin remontoinnin nostamista liikuntainvestointien ykköskohteeksi. Tällä hetkellä Keravan uimahalli on häpeäpilkku verrattavissa naapurikuntien vastaaviin.

Vanhuspoliittisen ohjelman keskiössä ovat palvelut. Niissä halutaan siirtää painopistettä kalliista laitoshoidosta kotihoitoon. Vasemmisto vaati, että kotihoidon sekä muut terveys- ja sosiaalipalvelut tulee tasa-arvoisuuden ja laadullisuuden varmistamiseksi olla kunnan itse tuottamaa. Jos kunnan tuottaman lisäksi ostetaan palveluita muualta on hinnan lisäksi oltava myös selkeät ja tiukat laatukriteerit, sekä palveluntuottajan eettisyys selvillä. ”Emme halua, että yksityisen tuottajan voitot katovat veroparatiiseihin”, totesimme ponnessamme.

Samassa keskustelussa nostettiin esiin ikäihmisten turvallisuus Keravalla. Tämä oli ajankohtaista, koska paikallislehti oli uutisoinut viime viikolla tapahtuneesta tapauksesta, jossa vanhemmalta naiselta oli varastettu laukku Keravan keskustassa. Tapaus on varsin ikävä, muttei turvattomuudella mustamaalaaminenkaan muuta asioita paremmaksi, sanoin puheenvuorossani, ja kerroin samalla poikani päiväkodissa kuulleen yhden hoitajan nähneen tapauksen, ja auttaneen vanhusta, sekä myöhemmin olleen selvittämässä varkaan henkilöllisyyttä. On mahtavaa kuulla tällaisia sankaritarinoita. Toinen sankaritarina on Keravan hammashoito, joka oli omalla kekseliäisyydellään ja hyvällä ammattitaidollaan pystynyt purkamaan pitkät hoitojonot. Palvelu oli ollut niin hyvää, että kuntalaiset olivat mieluummin luottaneet kunnan hammashoitoon, vaikka heillä olisi poikkeuksellinen mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluita ruuhkan purkamiseksi. Mielestäni meidän pitäisi palkita tällaisista teoista ja toisaalta kannustaa ihmisiä solidaarisuuteen, ja auttamaan toisia tarvittaessa.

”Lähipalvelut ovat rajoja tärkeämpiä”

Toinen suuri teema valtuustossa oli metropolihallinto. Kuulimme metropolialueen selvityshenkilöiden raportin erilaista ratkaisuvaihtoehdoista, joilla koko pääkaupunkiseudun yhteisiä asioita voitaisiin organisoida paremmin yli nykyisten kuntarajojen. Valtuustoryhmämme vetäjä Pia Lohikoski summasi hienosti ryhmäpuheenvuorossaan näkökulmiamme:

Vasemmiston mielestä kuntalaisten lähipalvelut ovat tärkeämpiä kuin vaakunat. Kuntien rajat eivät ole pyhiä ja muuttumattomia, onhan niitä tällä alueellamme muutettu aiempinakin vuosikymmeninä enemmän tai vähemmän useita kertoja. Kuntauudistuksen ytimessä tulee olla demokratia eli kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa asuinympäristöönsä. Heitä on siihen myös kannustettava. Vaaleilla valittavien päätöksentekoelinten valtaa on korostettava. Nykyisellään valta on liukunut pois vaaleilla valittavilta kuntien valtuustoilta erilaisiin ylikunnallisiin kuntayhtymiin ja liikelaitoksiin, joihin sitten edustajiksi joka kunnasta pääsee käytännössä ehkä vain kahden suurimman puolueen edustajat.

Vaikka Helsingin seutu on nähtävä yhtenäisenä työssäkäynti- ja asiointialueena, ei siitä ole mielekästä muodostaa yhtä jättikuntaa. Kerava ei myöskään tulevaisuudessa ykkösvisioissamme ole Vantaan pohjoinen lähiö. Sen sijaan Vasemmisto toivoo selvitettäväksi uuden ahvemman kuntakokonaisuuden pohjaksi Tuusulan, Keravan ja Järvenpään muodostamaa maantieteellisesti ja historiallisesti yhtenäistä aluetta, jota voisi täydentää Sipoon pohjoisosa.

Painotimme myös tarvittavan ylikunnallista päätöksentekoa suorilla vaaleilla valitun metropolihallinnon muodossa:

Koska Helsingin seudun metropolialue tarvitsee myös kokonaisuuden huomioivaa päätöksentekoa, pidämme järkevänä erillistä vahvaa metropolihallintoa. Sille kuuluisi mm. maankäytön yleiskaavatasoinen suunnittelu ja päätöksenteko, erityisesti vuokra-asuntotuotannosta huolehtiminen, ympäristönsuojelu, liikenneratkaisut ja joukkoliikenteen kehittäminen sekä alueellinen maahanmuuttopolitiikka.

Metropolialueen ylin päätäntävalta tulisi olla vaaleilla valitulla metropolivaltuustolla, joka valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä. Kunnallisverosta tulisi paikallisvero, joka jaettaisiin kuntien ja metropolihallinnon kesken. Samaan aikaan lähidemokratiaa toteuttamaan voisivat mielestäni jäädä alueella nykyisin toimivat valtuustot, joille jäisi budjettivalta toteuttaa lähipalveluita, kuten huolehtia päivähoidon, peruskoulun sekä kirjaston, uimahallin ja muun vapaa-aika- ja nuorisotoimen järjestämisestä alueellaan.

Keskustelu metropolihallinnosta oli vilkasta. Sisällön voi jakaa pariin eri näkökulmaan.
Oli joukko, joka pelotteli, ettei uudistuksissa ole mitään hyötyä, ja enintään voitaisiin tehdä pieniä muutoksia. Puhuipa kaupunginjohtaja jopa, että Keravalle esitetyt vaihtoehdot voi nähdä lähinnä vain hirttämistarjouksina. Ilmeisesti näille valtuutetuille ei ole väliä miten kaavoitus-, asunto- ja liikennemallit ratkaistaan Keski-Uudellamaalla, tai sitten he uskovat niiden ratkevan itsestään. Lähihistoria ei tätä näkökulmaa tue.
Sitten oli joukko valtuutettuja, joka puhuu edelleen oman kunnan nimeen, mutta on valmis luovuttamaan päätöksentekoa ylikunnalliselle metropolihallinnolle. Tosiasiahan on, että jo osa kunnan toimista päätetään ylikunnallisissa elimissä. Näin on esimerkiksi ympäristöasioiden kohdalla.
Kolmen kunnan (Kerava, Järvenpää ja Tuusula) liitosta ehdotti ääneen vain Keravan Vasemmiston valtuutetut. Lisäksi siis tuimme myös vaaleilla valittavaa metropolihallintoa.

Puheenvuorossani toin esiin, ettei ole mitenkään niin, että pienessä kunnassa tehtäisiin aina hyvää politikkaa, ja suuremmassa huonoa politiikka. Ei Keravan Suomen suurimmat luokkakoot ja asuntojonot oikein kerro onnistuneesta politiikasta. Olisi tärkeää uskaltaa katsoa eteenpäin ja miettiä miten pystyisimme rakentamaan 2000-luvun kestävää kaupunkipolitiikkaa, joka vastaa liikenne, asunto- ja ympäristöhaasteisiin. Ihmisille metropolialueella on tärkeintä, että heidän elämänsä on mahdollisimman helppoa: julkinen liikenne toimii, asunnot ovat kohtalaisen hintaisia, lähipalvelut ovat kunnossa ja omiin asioihin pystyy vaikuttamaan. Ei vaakunat ole ihmisille tärkeitä, rajat ovat pitkälti vain viranomaisten luomia.
On oikein tähdätä vaaleilla valittuun metropolihallintoon sen sijaan, että perustettaisiin ylikunnallisia konserneja, jossa muutaman suuren puolueen edustajan konklaavi sopisi asioista kabineteissa yritysmaailman intressien mukaan. Se ei olisi 2000-luvun läpinäkyvää demokratiaa, johon pitää ehdottomasti tähdätä.

Aika moni valtuutettu jätti vielä puheenvuoron käyttämättä, koska näkökulma uudistukseen on mietinnässä. On hyvä, että keskustelu teemasta on laajasti avattu. Uskon sen kevään ja syksyn aikana jatkuvan vilkkaana. On hienoa, jos keskustelussa päästään puhumaan asioista, eikä pelotella peikoilla, joita ei ole oikeasti olemassa.

Olen kirjoittanut metropoliteemasta aiemmin pidemmikin. Sen löydät täältä.

Allekirjoitin myös valtuustossa SDP:n Anne Karjalaisen ja Päivi Wilenin alullepaneman aloitteen nuorisotakuun ottamisesta aktiivisesti käyttöön Keravalla. Hienoa, että 40 valtuutettua yhtyi aloitteeseen. Nyt pitää valvoa, että takuu toimii ja nuoret pääsevät aktiivisesti mukaan työelämään tai opiskeluun.

Kova kovempi Kokoomus

Kokoomus voitti kuntavaalit selkeästi. Pääministeri Jyrki Katainen paistatteli julkisuudessa hehkuttaen, että kokoomuslaiset arvot voittivat. Monille jäi epäselväksi mitä nämä arvot todellisuudessa ovat. Katainen kun lähinnä tenteissä toisteli, että Suomi tarvitsee uudistuksen, mutta jätti määrittelemättä minkälaisesta uudistuksesta hän puhuu.

Vaalien alla saatiin jo vähän vihiä siitä, mitä Suomiuudistus työelämän kohdalla tarkoittaisi. Kokoomuksen puoluevaltuusto esitti sairauspäivärahalle karenssipäivää, sekä leikkauksia sairauspäivärahaan. Myöhemmin ehdotus sai tukea työnantajien EKlta. Katainen ei puoluevaltuuston kantaa tyrmännyt ,vaikka siitä hiljaa pyrkikin olemaan, kun huomasi, ettei se ole edes kaikkien kokoomuslaisten mielestä hyvä ajatus.

Kuva

Tänään nousi esiin Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubakin mietinnät facebookissa, joissa hän linjasi, ettei lapsilisiä pitäisi antaa heikompiosaisille. Se kuulemma kannustaa lisääntymiseen. Kimmo Sasinkin avustajanakin toimivalla Schubakilla ei taida olla suuremmin arkitajuntaa siitä, ettei lapsilisä ole kenellekään se motivaattori, joka ajaa lapsentekoon. Kaverin ylimielinen asenne siitä, että vain hyvintoimeen tulevat voisivat tehdä lapsia haiskahtaa pahasti 1930-luvun ajattelulle. Siinä on myös porvareille yksi pieni ongelma. Eräs kirjoittaja kommentoi sosiaalisessa mediassa, että kukas sitten noiden työt tekee jos heikompi aines ei lisäänny.

Aiemmin Schubak linjasi ettei syrjäytymistä ratkota sosiaalisella ennaltaehkäisyllä lisäämällä mm. sosiaalityöntekijöiden, terveydenhoitajien ja kuraattorien määrä, vaan olennaisempaa on pureutua rakenteellisiin ongelmiin, jotka estävät yrittäjiä työllistämästä.

Työttömyys on taas julkisen vallan keinotekoisesti ylläpitämä ongelma. Jos valtio oikeasti haluaa vähentää syrjäytymistä, olisi suomalaisia työmarkkinoita vapautettava siten, että kaikki halukkaat saisivat töitä. Yleissitovista työehtosopimuksista olisi siis pikaisesti luovuttava. On epäreilua asettaa minimipalkka sellaiselle tasolle, että yhteiskunnan heikompiosaiset hinnoitellaan työvoiman ulkopuolelle.

Kirjoituksia ei kannata ohittaa olankohautuksella. Puoluevaltuuston kannaotto ja Schubakin kirjoitukset kertovat kokoomuksen kovenevista kannoista. Kataisen ”fantsut jutut” ovat pitkälti kuorrutusta kovan ytimen päällä.
Tiukan linjan kokoomuslaisuus menestyi myös vaaleissa. Sen huomioi mm. Esa Suominen blogissaan:

Se, mihin kuitenkin kannattaa kiinnittää huomiota on Kokoomuksen uusien valtuustoryhmien sisältö. Oikeistosiiven vahvat nimet tulivat voimalla eteenpäin. Wille Rydman yli kahdella tuhannella äänellä on esimakua siitä, miltä Kataisen jälkeinen Kokoomus tulee näyttämään.

EDIT: Lisään vielä linkin Emilia Kukkalan bloggaukseen Schubakista.

Kun he puhuvat vapaudesta, puhuvat he markkinoiden vapaudesta

Omistavan luokan äänitorven EVA:n uusin ”Holhouksen alaiset” -manifesti julistaa meidän elävän yhteiskunnassa, jossa valtio yhä enemmän rajoittaa vapauttamme. Sääntely kirjoittajien mukaan rasittaa ihmisten elämää sekä heikentää taloudellista toimeliaisuutta hidastamalla kasvua ja teknologista kehitystä. Jatka lukemista ”Kun he puhuvat vapaudesta, puhuvat he markkinoiden vapaudesta”

Olkiluoto ei saa toistua – Keravan energia irti Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta

Sana Olkiluoto tuo jokaiselle työelämää seuranneelle ensimmäiseksi mieleen ydintyömaahankkeen ja sen ympärillä vuosia jatkuneet ongelmat työntekijöiden oikeuksien kanssa. Ongelmien perimmäisiä syitä on arvuuteltu, mutta nyt on saatu myös tutkittua tietoa.

Olkiluodon ongelmien taustalla epäillään olevan rakennuttajan päätös tehdä suomalaisesta ydinvoimalatyömaasta ay-vapaa työmaa. Asia nousi keskiviikkona esille eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan järjestämästä Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työoloja käsittelevästä julkisesta kuulemisesta. Jatka lukemista ”Olkiluoto ei saa toistua – Keravan energia irti Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta”

Terveysbisnes veroja kiertämässä

Kuntavaalien olennaisimpia kysymyksiä on se, kuin julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Kirjoitin jo aiemmin, kuinka palveluiden siirtäminen terveysbisnesyrityksille on ollut hyvin ongelmallista.

Tänään Helsingin sanomat ansiokkaasti kertoo kuinka Attendoa lähellä oleva Terveyden tuottajat houkuttelee lääkäreitä listoilleen ”veroneuvoilla”. Maallikkona voisi sanoa, että kyse on konkreettisesti siitä kuinka kierretään veroja.  Jatka lukemista ”Terveysbisnes veroja kiertämässä”