Valtuusto keskusteli verotuloarviosta – Vasemmisto ehdotti 3,5 mil € nostoa

Vasemmisto jäi yksin ehdottaessaan vuoden 2014 verotuloarvion nostamista, jotta vältyttäisiin kipeiltä leikkauksilta palveluihin.

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ehdotti vuoden 2014 verotuloarvion muuttamista 3,5 miljoonalla eurolla suuremmaksi maanantaina 27.1. valtuuston kokouksessa.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Pia Lohikosken mielestä kaupungin verotuloarvio on selkeästi aliarvioitu. Siinä ei huomioida riittävästi sitä, että veroprosenttia nostettiin 0,25 prosenttia syksyn budjettineuvotteluissa.  Yhtälailla yhteisöveroon ei ole luvassa pelkkää alennusta kunnille.

– Hallitus on päättänyt vuoden 2014 alussa alentaa yhteisöveroa 4,5, prosenttia, mutta toisaalta se on samaan aikaan päättänyt nostaa kuntien saamaa osuutta yhteisöverosta 5 prosentilla.

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä veroarvion nostamisella vältetään tekemästä leikkauksia moniin ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka aiheuttavat tulevaisuudessa nykyisiä säästöjä suuremmat kustannukset.

Talousarviokeskustelussa valtuuston oikealta laidalta toistettiin kriisimantraa, että on parempi varautua pahoihin päiviin ja tehdä tiukkaa budjettia, vaikka verotuloja tulisikin vuoden aikana huomattavasti ennakoitua enemmän. Yhdessäkään puheenvuorossa ei kiistetty, etteikö Vasemmiston esittämä 3,50 miljoonan euron verotuloarvion nosto voisi hyvinkin olla se, mitä verotuloja tulee kaupungissa arvioitua enemmän.

Ymmärrän, että oikeistolle (etenkin kokoomukselle) tiukan talouskurin pohjalta lähtevä politiikka on toiminnan keskiössä, mutta miksi sosialidemokraateissa, vihreissä ja perussuomalaisissa suostutaan tällaiseen politiikkaan, jossa verotulojen jatkuva aliarviointi johtaa leikkauskierteeseen, jossa tehdään sosiaali- ja terveys sekä kasvatus- ja opetuspuolella kipeitä leikkauksia, jotka tulevat usein myöhemmin kalliimmiksi kuin arvioidut säästöt. Miksi poliitikot ovat valmiit leikkaamaan avustajaresursseja päiväkodeissa ja kouluissa, lopettamaan kasvatusohjaajien toimet kouluissamme tai jäädyttämään puheterapeutin toimen niin, että jonot pitkittyvät. Mitä järkeä on leikata ennaltaehkäisevästä työstä?

Vaikkakin eri puolilta valtuustosalia esitettiin kritiikkiä matalaa verotuloarviota kohtaan valtuustopuheenvuoroissa, valitettavasti ei Keravan Vasemmistoliiton tekemä ehdotus saanut kannatusta muilta puolueilta.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan leikkauslista

Kasvatus- ja opetuslautakunta oli suurten kysymysten äärellä kun se kokoontui päättämään liki miljoonan euron leikkauslistasta. Esitin kokouksessa, että useista leikkauksista, jotka tulevat maksamaan tulevaisuudessa kunnalle aiottuja säästöjä enemmän, pitäisi luopua, ja pyytää niiden kattamiseksi valtuustosta lisätalousarvio. Valittetavasti ehdotukseni ei saanut kannatusta.
Lautakunta oli edellisessä kokouksessa päättänyt jättää leikkauslistan pöydälle, ja kahta kokoomuslaista edustajaa lukuunottamatta kokonaisuutena vaatinut pontena kaupunginhallitukselta selvitystä vuoden 2014 verotuloarviosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lehti kun oli arvioinut Keski-Uusimaan haastattelussa kunnan saavan huomattavasti arvioitua suuremman verotulot.

Selvityksen sijaan kuntapäättäjille lähetettiinkin paimenkirje, jossa toistettiin että joulukuun valtuusto on leikkauslistat tehnyt, eikä niistä pidä poiketa. Viestiä alleviivattin vielä maalailemalla kuvaa, että jos asioita ei tehdä tahdotulla tavalla niin Kerava on suurissa ongelmissa.  Näin ei tietenkään ole. Kaupunki on vahva taloudellisesti, ja teki viime vuonnakin hyvän tuloksen. Selvää on, että tästä vuodestakaan ei tule taloudellisesti mikään kriisivuosi.  Siksi Vasemmistoliiton ryhmä esitti maanantaina valtuustossa, että verotuloarviota tulee nostaa 3,5 miljoonalla eurolla. Perustelut voit lukea täältä. Emme saaneet siihen tukea muilta ryhmiltä.

Esitin kasvatus ja opetuslautakunnassa tänään:

*Alakoulujen tuntijakoa ei supistettaisi

*Avustajia ei karsittaisi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. He tekevät hyvin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä kaupungissa, jossa on Suomen suurimmat luokkakoot.

*Kasvatusohjaajien toimenkuvaa ja tehtäviä ei muutettaisi. Kasvatusohjaat ovat koulussa olleet tärkeässä osassa tukemassa nuorten kiinnittymistä opiskeluun ja kouluyhteisöön ja esimerkiksi auttamassa murrosiän kysymysten käsittelyssä. Uskon, että tulevaisuuden kouluissa on yhä enemmän kasvatusohjaajan kaltaisia tehtäviä, jotka yhdistävät monta vanhaa erillistä tehtävää.

*Tilavuokria ei korotettaisi. Monet keravalaiset yhdistykset tarvitsevat tiloja toimintaan, mutta niiden tulot ovat pieniä ja uhkana on mm. toiminta-avustustensa leikkaaminen. On järkevämpää, että tilat ovat ennaltaehkäisevässä käytössä, kun korotuksella saataisiin pikemminkin käyttöastetta laskemaan.

*Untolan leikkikoulun toiminnan jatkamista Untolassa. Leikkikoulutoiminnan integroiminen päiväkotien yhteyteen on hyvä asia, mutta pohdin onko meillä päiväkodeissa tällä hetkellä resursseja toiminnan organisoimiseen yhtä laadukkaana kuin se on Untolassa toteutettu. Pohdin myös mikä on todellinen säästö, jos kuitenkin sama määrä lapsia jatkaa toisessa paikassa syksyllä ja lastentarhanopettajat jatkavat myös työssään. Talo jää kuitenkin käyttäkustannuksineen Keravan kaupungille, vaikka se siirtyisikin pois varhaiskasvatuksen budjetista.)

*Lisäopetusta (10-luokkaa) ei karsittaisi. Itsekin aikoinaan 10-luokan käyneenä koen sen olevan tärkeä tie kasvaa ja ponnistaa myöhemmin jatko-opintoihin. Koen myös lisäopetuksen karsimisen pitkälti nuorisotakuun ajatuksen vastaiseksi.

*Lukion ja aikuisten perusopetuksen tuntikehyksestä ei pitäisi leikata. Aikuisten perusopetuksesta ei pitäisi supistaa. Edelleen aikuisten perusopetukseen panostaminen on mitä olennaisinta ennaltaehkäisemistä. Se antaa mahdollisuuden esimerkiksi maahanmuuttajataustaiselle paremmin kotoutua yhteiskuntaamme ja jatkaa muihin opintoihin. Monessa kaupungissa on panostettu tähän aiempaa enemmän.

*Esitys Kerava-lisän lakkauttamisen sijaan sen muuttamisesta 1 vuodesta 9 kuukaudesta jatkossa 1 vuoteen 6 kuukauteen.. Saataisiin kerättyä säästöjä 30 – 40 000 euroa, mutta samaan aikaan tarjottaisiin perheille mahdollisuus pitää pikkulapsia kotona kuitenkin hieman vanhempainvapaata pidempään.

Esitin, että näitä ehdotettuja leikkauksia ei tehtäisi, vaan niihin haettaisiin valtuustolta lisätalousarvio. Valitettavasti ehdotustani ei kannatettu.
Keravalisän muutoksessa sain tukea muutamalta lautakunnan jäseneltä. Samoin Untolan toiminnan jatkamisesta oli huolissaan lisäkseni pari valtuutettua.

Perusopetuksen tuntikehystä ei leikattu, mutta ikävä kyllä avustajien paikkoja vähennetään

On hyvä, että tuntikehystä ei leikattu peruskoulun puolella. Vastapainona lisäleikkaus kohdistui edellisten lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vakansseihin.

Valtuustosopimuksen mukaisesti säästöjä olisi voitu hakea mm. eläköitymisten myötä, kun kaikkia paikkoja ei täytetä, mutta nyt tällä lautakunnan enemmistön hyväksymällä päätöksellä karsitaankin myös avustajien paikkoja niin, ettei kaikkia määräaikaisia (joita tekevät yleisimmin nuoret työntekijät) paikkoja jatketa.

Kun tiedetään, että Keravalla on Suomen suurimmat luokkakoot ja toisaalta päivähoitopuolella lasten päivähoidon tilamitoitus on Keski-Uudenmaan pienimpiä, niin avustajista karsiminen ei muuta tilannetta missään nimessä ainakaan paremmaksi.

Mainitaan vielä, että Vasemmistoliiton ryhmä esitti maanantaina valtuustossa vuoden 2014 verotuloarvion uudelleen arvioimista. Uudelleenarvioinnilla olisi pystytty perumaan nämä kipeät leikkaukset. Valitettavasti emme saaneet tukea muilta ryhmiltä.

Ali-Keravan koulun sisäilmaongelmat

Ali-Keravan koulun sisäilmaongelmat oli syksyn viimeisen kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksen merkittävin aihe.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus teki viranomaistarkastuksen maaliskuussa Ali-Keravan koululle. Tarkastuksessa havaittiin terveyshaitaksi katsottavia epäkohtia liittyen sisäilman hiilidioksipitoisuuteen, ilmanvaihdon puutteita, sekä epäiltiin mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkemista vaalean rakennuksen alapohjasta koulurakennuksen ensimmäisen kerroksen sisäilmaan.

Virastolle oli annettu kehotus em. epäkohtien korjaamiseksi. Kesän aikana kaupunkitekniikka teki korjaustöitä koululla. Ilmanvaihtoa oli parannettu ja poistoilmaventtiileitä lisätty. Vaalean rakennuksen alapohjaa oli siivottu rakennusjätteestä ja alipaineistettu sekä alapohjan tiiveyttä on parannettu.

Tästä huolimatta tulokset olivat epätoivottuja ympäristökeskuksen tekemässä jälkitarkastuksessa 4.11.-6.11.2013. Sisäilmassa oli edelleen terveyssuojelulain ylittävät määrät hiilidioksidia ja lämpötila huoneissa oli liian matala. Ilmassa oli myös aistinvaraisesti arvioitu koulun molemmissa rakennuksissa selvää tunkkaista ja poikkeavaa epäpuhdasta hajua. Vaaleassa rakennuksessa oli aistittu em. hajun lisäksi ummehtunutta hajua. Sen epäiltiin johtuvan joko riittämättömästä ilmanvaihdosta tai hallitsemattoman korvausilman kulkeutumiseen rakenteista huoneilmaan.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus totesi, etteivät suoritetut toimenpiteet ole olleet riittäviä terveyshaitan poistamiseksi.

Kokouksen esityslistassa esittelytekstissä kerrottiin asiasta näin:

”Terveydensuojelulain 51 § perusteella Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksella on oikeus antaa viranomaismääräyksinä yksittäisiä kieltoja tai määräyksiä, jotka ovat tarpeen terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Kieltoa tai määräystä voidaan tarvittaessa tehostaa uhkasakolla tai uhalla että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai että toiminta keskeytetään tai kielletään.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ehdoton vaatimus opetuksen järjestäjälle on, että luokkahuoneiden sisäilman laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaiset vaatimukset.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa vireillä olevassa päätöksessä tullaan esittämään Ali-Keravan koulua koskevan terveydensuojelulain 51 §:n mukaisen määräyksen antamista seuraavasti:

Päävelvoite A
Ali-Keravan koulun toiminnasta vastaavan tulee viivyttelemättä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi siten, että luokkahuoneiden sisäilman laatu täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaiset ohjearvot hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan osalta. Valittava korjaustapa tulee olla eri olosuhteissa ja kaikkina vuodenaikoina toimiva.
Epäkohtaa korjattaessa tulee erityisesti huomioida, ettei mahdolliset ilmanvaihdon tehostamistoimenpiteet aiheuta terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Heikosti suunnitellut ilmanvaihdon tehostamistoimenpiteet voivat aiheuttaa oleskelutiloissa mm. vedon tunnetta tai voimakkaan muutoksen rakennuksen painesuhteisiin aiheuttaen epäpuhtaiden ilmanvirtausten lisääntymistä rakenteista tai epäpuhtaista tiloista oleskelutiloihin.

Päävelvoite B
Tiloissa tulee teettää välittömästi tarvittavien korjausten ja toimenpiteiden valmistuttua luotettavalla ulkopuolisella asiantuntijalla uusintamittaus, jolla osoitetaan, että terveyshaitta on poistettu. Mittausraportti tulee toimittaa viivyttelemättä sen valmistuttua Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Ympäristökeskus on ilmoittanut, että edellä esitetty terveysvalvonnan päällikön päätös tullaan määräämään noudatettavaksi mahdollisesta muutoksen hausta huolimatta. Määräaika päävelvoitteen A suorittamiseksi on viimeistään 31.7.2014.”

Lautakunnan kokouksen esittelystä ja sitä seuraanneesta keskustelusta sain sellaisen kuvan, että sisäilmaongelma oli selkeä terveysriski lapsille ja koulun työntekijöille, sekä sen, että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus voisi määräajan jälkeen määrätä käyttökiellon Ali-Keravan koululle, jos ongelmaa ei olisi poistettu.

Esityslistan ehdotuksena oli, että lautakunta päättää järjestää korvaavat tilat Ali-Keravan koulun noin sadalle oppilaalle, ja luopuu Ali-Keravan opetustoimintaan soveltumattomista tiloista. Toisena vaihtoehtona oli, että opetustoimintaa jatkettaisiin koululla remontoinnin jälkeen. Esityslistassa kuitenkin mainittiin, että vaaleaa rakennusta ei pystyttäisi remontoimaan enää koulukäyttöön, joten käytössä olisi vain punainen päärakennus.

Suhtaudun vakavasti sisäilmaongelmiin. Lapseni päiväkotiryhmän tilat asettiin käyttökieltoon Keravalla viime kesänä. Tilassa oli havaittu sisäilmaongelmia ja tutkimuksissa löydetty mikrobeja. Ryhmän tilassa oli havaittu pitkään tunkkaisuutta, ja osa työntekijöistä oli oireillut. Samaan aikaan julkisuudessa on raportoitu koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista.

Tiedustelin kokouksessa, että kai myös muut koulut ja päiväkodit ovat tutkittu sisäilman osalta. Vastauksena kerrottiin, että tutkimuksia tehdään jatkuvasti. Myöhemmin esityslistalla oli tiedoksiantona raportit Savion koulun ja Ilmarisen päiväkodin tutkimuksista.

Mietin päätöstä tehdessä, että liioitellaanko tässä terveysriskiä, ja onko tosiasiassa ehdotuksen taustalla vain pyrkimys päästä eroon pienistä kouluista. Tähän viittaisi muun muassa aikomus lopettaa Keravanjoen koulun Päivölänrinteen toimipiste syksyllä 2012. Silloin vanhempien liike pysäytti viraston aikomuksen. Ali-Keravan koulun kohdalla perusteluna ei ole kuitenkaan käytetty taloudellisuutta.

Päätöstä tehdessä minulla painoi lopulta vaakakupissa eniten se, etten halua olla päätökselläni luomassa riskiä kenellekään sairastua vakavasti. Mielestäni jokaisella lapsella ja työntekijällä pitää olla oikeus hyvään ja turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön.

Päätimme etsiä korvaavat tilat oppilaille mahdollisimman nopeasti, ja samalla jätimme ponnen, jonka mukaan tulee selvittää, millä kustannusarviolla koulutilat saadaan korjattua takaisin opetuskelpoiseen käyttöön. Kustannusarvion saatuamme voimme päättää siitä, säilyykö koulu opetuskäytössä.

Keskustelu kokouksen jälkeen

Kokouksen jälkeen on liikkunut monenlaisia väitteitä, ja Keski-Uusimaassa on puhuttu erilaisista korvaavista tiloista. Lautakunnassa emme päättäneet vielä mitään yksittäistä paikkaa. Kysyin kokouksessa onko asiaa mietitty, niin vastaus oli, ettei ole korvaavaa kohdetta vielä selvillä, se selvitetään myöhemmin.

Yhdyn vanhempien näkemykseen siinä, että on selvää, että korvaavien tilojen sisäilma pitää olla tutkittu turvalliseksi. Yhtälailla vaatimus siitä, että koulumatka on turvallinen, on täysin oikeutettu. Onhan kyse pääasiassa 1- ja 2-luokkalaisista oppilaista. Eikä vanhempien esiinnostamaa koulumatkapelkoa ainakaan vähennä Ali-Keravantiellä juuri äskettäin sattunut auton alle suojatiellä jääneen pienen koululaisen vakava loukkaantuminen.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan tämän vuoden budjetti tulee olemaan reilusti plus-merkkinen. Kokouksessa raportoitiin, että marraskuun lopulla tulos oli melkein 1 300 000 euroa positiivisen puolella. Minusta olisi täysi kohtuus, että näistä rahoista varmistettaisiin kunnolliset väliaikaiset oppimistilat Ali-Keravan koululaisille nykyisen koulunsa pihalle. Tätä sijoituspaikkaa perustelisi se, että Ali-Keravan koululta on pääasiassa siirrytty jatkoluokille lähellä olevaan Keravanjoen kouluun.

Verkkokeskustelussa lautakunnan päätöksen jälkeen on tullut esiin, että vanhemmille oli pidetty lautakunnan kokousta edeltäneenä iltana tiedotustilaisuus, jossa oli kerrottu ympäristökeskuksen tuloksista. Siellä useille (ainakin verkossa kirjoittaneille) vanhemmille oli tullut kuva, ettei kyse ole terveydelle haitallisista sisäilmatutkimuksen tuloksista, eikä mitään varsinaisia hometestejä ole tehty. Lautakunnassa taas sai kuvan, että kyse on merkittävästä terveysriskistä, ja myös uhasta, että Ali-Keravan koulun kiinteistö suljetaan opetuskäytöltä, jos ongelmaa ei poisteta. Luulen tietäväni jonkun verran opetuksesta koulutukseni ja työkokemukseni kautta, mutta en ole sisäilmaongelmien asiantuntija. Nojasin päätöstä tehdessäni siihen tietoon minkä sain esityslistasta, ympäristökeskuksen raportista ja kokouksessa saamastani informaatiosta.

Kuntalain mukaan kaupunginhallituksella on otto-oikeus lautakuntien päätöksiin. Se voi halutessaan ottaa lautakunnan tekemän tietyn asian uudelleen käsittelyyn, jos se kokee, että päätös on pohjautunut puutteelliseen informaatioon. Se voi joko päättää sen toisella tapaa, tai palauttaa sen lautakunnan uudelleen päätettäväksi.

Esityslistassa Ali-Keravan koulun tulevaisuutta ei maalattu kovinkaan ruusuiseksi. Suojellun koulun ilmastoinnin remontoiminen kun olisi haasteellista, ja kallista. Koululla ei ole myöskään omaa ruokasalia, liikuntatiloja tai aineenopetukseen tarvittavia tiloja. Nämä ovat varmasti puutteita, mutta samaan aikaan pitää huomata, että Keravalla on valtava pula opetustiloista.

Luokkakoot ovat suuria kaikkialla Keravalla, mutta ruuhkaa on eniten Pohjois- ja Itä-Keravalla, johon myös Ali-Keravan koulu kuuluu. Ongelmaa ei varmastikaan vähennä yhtään se, että kun myöhemmin aletaan Kurkelan koulua laajentamaan, niin tarvitaan sille väistötilat. Herää kysymys, että haluammeko rakentaa Keskustan koulun viereiselle kentälle lapsille parakkikylän.

Mielestäni Ali-Keravan koulun mainitut puutteet eivät ole ongelma opetuksen järjestämiseen, jos sisäilmaongelmat saadaan ratkaistua. Olen ymmärtänyt, että lapset viihtyvät koulussa erittäin hyvin ja vanhemmat ovat keskimääräistä aktiivisemmin mukana luomassa yhteisöllisyyttä vanhempainyhdistyksen kautta. Se on paljon enemmän kuin monissa kouluissa, ja varmasti heijastuu myönteisesti myös oppimistuloksiin. Eikä historiallisesti tärkeästä Keravan vanhimman koulun kauniista miljööstä kannata helposti luopua.

Kerava täyttää ensi vuonna 90 vuotta. Mielestäni juhlavuoden ykkösasiaksi pitää nostaa Keravan koulujen resurssien parantaminen. Tarvitsemme pienempiä luokkakokoja ja turvallisen sekä innostavan oppimisympäristön. Lapsiin investoiminen on järkevää tulevaisuuteen katsomista.

Tasa-arvoinen koulu

Tasa-arvoinen koulu

Keravalla on käynnistetty kouluissa Tasa-arvoinen koulu -hanke (TASKU). Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä koulutuksellista  eriytymistä, joka johtuu kasvavista tuloeroista, tai kielellisestä taustasta.

TASKU-hankkeeseen on palkattu opettajia, jotka tukevat vieraskielistem oppilaiden suomenkielen taidon  kehittymistä ja koulunkäyntiä. Kehittävät yhteisöllisyyttä edistäviä toimintatapoja kouluissa.

Yhteistyöhön pyritään myös vanhempien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa monikulttuuristen perheiden ja koulun välistä yhteistyötä.

Vanhempia ja vanhempainyhdistyksiä kannustetaan mukaan järjestämään kulttuuri-iltamia ja tapahtumapäiviä nuorten ja opettajien kanssa.

Mielestäni tämä on varsin hyvä hanke, jossa toisaalta pureudutaan vallitsemiin ongelmiin, mutta yhtälailla pyritään vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja purkamaan ennakkoluuloja.

Kampanjasta enemmän http://taskuhanke.wordpress.com

Sijaiskielto ja yksityisen päiväkotien ohjeistukset

Kasvatus- ja opetuslautakunta piti kokouksen 20. marraskuuta. Esityslistan merkittävin kysymys liittyi yksityisten päiväkotien ohjeistukseen. Nostin myös esiin päiväkotien sijaisresurssipulan ja huhut sijaiskiellosta Keravan kaupungin käymien yt-neuvottelujen aikana. 

Kokouksen aluksi koulutusjohtaja Tiina Larsson kertoi kaupunginhallituksen talousseminaarista ja siellä esittämistään kasvatus- ja opetusviraston budjettikalvoista. Ne hän  oli tehnyt virkamiesvalmisteluna kaupunginjohtajan pyynnöstä. Kokouksessamme todettiin, että tilanne on poliittisten ryhmien budjettineuvotteluiden kohdalla on kesken ja palaamme asiaan myöhemmin.

Yksityisen hoidon tuen kuntalisän periaatteet yksityisille päiväkodeille

Keravalla yksityisten päiväkotien osuus on maan yleistä keskiarvoa suurempi. Virkamiehet ovat perustelleet yksityisiä päiväkoteja edullisuudella kunnalliseen verrattuna. Hintoja ei ole varsinaisesti vielä missään avattu todellisuudessa koko palveluiden osalta, ja verrattu mistä hintaero johtuu. Siihen olisi selvästi aihetta. Olen teemasta kirjoittanut aiemminkin, joten en sitä ala nyt laajemmin avaamaan. Kaivan tähän myöhemmin muutaman linkin aiheeseen liittyen sekä KELAn tekemän tutkimuksen päivähoidosta.

Nostin muutaman kysymyksen esiin periaatteista päättäessämme seuraavaan liittyen:

”Keravan kaupunki maksaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää lapsikohtaisesti yksityiselle päiväkodille.  Se on ollut käytössä lokakuusta 2006 lähtien. Kuntalisän suuruuden päättää kasvatus- ja opetuslautakunta. Tuki maksetaan alle kouluikäisen  lapsen kokopäivähoidosta, kun pävähoidon tarve johtuu vanhempien työssäkäynnistä tai opiskelusta. Muissa tapauksissa maksetaan 40 prosenttia täydestä kuntalisästä. Mikäli lapsen hoitotarpeessa tapahtuu muutos tarkastetaan ykistyisen hoidon tuen kuntalisä seuraavan kuukauden alusta alkaen. Maksua voidaan tarkistaa myös takautuvasti tarpeen mukaan.”

Tiedustelin onko palvelua käyttäville kuntalaisille tiedotettu selkeästi kuntalisän periaaatteet, ja miten  se kohtelee eri tavoin, jos kuntalainen joutuu työttömäksi. Kukaan ei halua tilannetta, jossa kuntalaiselta aletaan myöhemmin perimään suuria hoitomaksuja epäselvän informaation vuoksi.

Yksityiset päiväkodit myös määrittelevät asiakasmaksunsa itse. Maksun kohtuullisuuden arvioi kasvatus- ja opetuslautakunta. Tiedustelin miten tämä käytännössä toimii, niin sain vastauksen, että asia tulee meille, jos kuntalainen lähestyy virkamiestä epäillen, että maksu on kohtuuton.

Sijaiskielto?

Lautakunnan jäsenten esittämissä asioissa kysyin onko Keravalla määrätty sijaiskielto yt-neuvottelujen ajaksi, joita Keravan kaupunki kävi henkilöstönsä kanssa syksyn ajan. Kaupungilla on liikkunut tämän tiimoilta huhuja, ja konkreettisesti asia on heijastunut päiväkotipuolella resurssipulana. Kun lastenhoitajia on ollut kipeänä on useita ryhmiä yhdistetty ja välillä ryhmiltä on jouduttu perumaan ulkoiluvuoroja resurssipulan vuoksi. Ei ole myöskään hyvä asia, että resurssipulan vuoksi hoitajat joutuvat velvollisuudentunnossa palaamaan sairaslomalta liian aikaisin, ajatellessaan lasten parasta.

Nostin esiin, etten voi ymmärtää, ettei sijaisia löydy, kun kerran varhaiskasvatuspuoli näyttää tänäkin vuonna jäävän budjetissaan plussan puolelle, eli kaikkia budjetoituja rahoja ei edes käytetä toimintaan.

Viraston puolelta vastattiin, että heillä on ollut ongelmia saada sijaisia, eikä varsinaista kieltoa ole. Toivon, että asian esiin nostaminen tuo myös käytäntöihin muutoksen. Sijaiskäytännöt on saatava kuntoon päiväkodeissa.

Budjettia, palveluseteleitä ja yksityisiä päiväkoteja

Kasvatus- ja opetuslautakunta (kasvo) piti budjettikokouksensa 9.10. Meidän piti jo edellisessä kokouksessa päättää budjetista, mutta virkamiehet eivät olleet ehtineet tehdä pohjatyötä kokoukselle, niin että poliittisten ryhmien tekemän sopimuksen mukainen raami olisi huomioitu. Pohjaesityksenä oli kaupunginjohtajan nollaraami, mikä ei vastannut sopimuksen henkeä, ja olisi tarkoittanut leikkauksia koulu ja varhaiskasvatuspuolelle. Tämä ei meille käynyt ja lautakunta yksissä tuumin jätti asian uudelleenvalmisteltavaksi.

 Ei irtisanomisia

Kaupungin hallituksessa oli kasvolle tulevien vuosien budjettin kasvuraameiksi seuraavat:

2014 1,72 %, 2015 1,96 % ja 2016 2,00%

Raami on haasteellinen, eikä sillä pienennetä ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa, mutta se paljon parempi kuin kaupunginjohtajan ajama esitys, jota kokoomus vahvasti tuki. Se olisi merkinnyt heikennyksiä. Samalla tärkeää oli, että ryhmien sopimuksessa yksiselitteisesti linjataan, että irtisanomisia ei ole luvassa. Tämä oli Vasemmiston keskeinen vaatimus sopimuksen hyväksymiseksi. Irtisanomissuoja luo työrauhan esimerkiksi opettajille ja päiväkotihoitajille. Toisenlainen tilanne on useassa muussa kunnassa, jossa on yt-neuvottelut käynnistetty, ja porukkaa uhataan potkia pihalle. Se mitä hetkellisesti säästetään maksetaan myöhemmin takaisin sosiaalisissa ongelmissa. Tämän opetti jo 1990-luvun laman politiikka. Kuntien talouskurivyörytyksessä oikeisto pyrkii ajamaan läpi rakenteellisia uudistuksia, joilla yksityistettäisiin kunnallisia palveluita avaten tien palveluiden eriarvoistumiselle ja yritysten voitontavoittelulle.

Kuntatyöntekijöiden asiantuntijuus käyttöön

Kävimme kasvon kokouksessa vuoden 2014 talousarvioita pitkään läpi. Useampi meistä halusi varmistaa, että sopimuksen henki näkyy talousarviossa, eikä heikennyksiä ole tulossa. Säästöjä on toki haettu, mutta virkamiesten mukaan nämä ovat syntyneet selkeyttämällä ruokahankintoja ja vuokrakuluja. Varhaiskasvatuksessa tulee säästöjä myös siitä, että edellisinä vuosina syntyvyys on ollut hieman matalampaa.

Arvioita läpikäydessämme nostin esiin, että emmekö voisi lautakuntana esittää, että kouluissa siirryttäisiin käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia. Suuret ohjelmayhtiöt rahastavat kuntia surutta ohjelmillaan, vaikka samantasoisia ohjelmia saa nykyisin jo maksutta. Naapurikunnassamme Sipoossa on tällä saralla edetty jo järkevämpään suuntaan kohti avoimen lähdekoodin ohjelmia. Toivottavasti samaa polkua seurataan myös Keravalla.

Koko kaupungin budjettineuvotteluissa Vasemmisto on esittänyt, että säästöjä tulee järkeistämällä palveluita. Käydään kaikki prosessit läpi ja mietitään miten ne voisi tehdä järkevämmin. Kunnan lattiatason työntekijöiden asiantuntijuuden huomioinen on äärimmäisen tärkeää. Samalla olisi olennaista kehittää johtamismalleja nykyaikaan sopivaksi. Hyvä yhteishenki parantaa työintoa ja vähentää poissaoloja.

Palveluseteli

Budjetin yhteydessä keskusteltiin myös Keravan kasvatus- opetusviraston työstämästä Palvelujen järjestämissuunnitelmasta (PJS). Siinä avataan varhaiskasvatuksen ja koulupuolen palveluita laajemmin ja hahmotellaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Suunnitelmassa oli pari suurta kysymystä, joihin halusin selkeyttä.

Ensimmäinen on palvelusetelit. Keravalla ei ole tehty päätöstä niiden käyttöönotosta. Strategian luonnoksessa asiaa on pohdittu, mutta sitäkään ei ole vielä hyväksytty poliittisessa prosessissa. Kokouksessa kerroin, että palvelusetelimalli on monella tapaa ristiriitainen, ja on ongelmallista, että suunnitelmassa esitetään lähinnä asiasta vain positiivisia puolia, vaikka ongelmiakin on havaittu. Helsingin Vasemmiston valtuutetut ovat olleet aktiivisia bloggaamaan teemasta.

Palvelusetelit: joustavaa hoitoon pääsyä vai ohituskaista rikkaille

Ihmetystä johtosäännön kanssa

Kuluttajaliitto otti myös palveluseteliin kantaa äskettäin. Sen mukaan setelistä hyötyvät lähinnä varakkaat ja netin taitajat:

”Palvelusetelien laaja käyttöönotto voi vaarantaa yhdenvertaisuuden palvelujen saannissa. Yksi tärkeä tekijä on palvelusetelien omavastuuosuus, joka on usein liian suuri pienituloisille. Näin palvelusetelien luomasta vapaudesta valita oma palveluntarjoaja nauttivat pääasiassa varakkaat.  Esimerkiksi Helsingin vanhusten palveluasumisessa on havaittu palvelusetelin painottuvan juuri suurituloisille asiakkaille. Setelin käytön yleistyessä pelätään, että palvelusetelistä kehittyy varakkaille pikareitti palveluihin, joihin vähävaraisemmat joutuvat jonottamaan pitkään.”

Kuluttajaliitto näki myös ongelmia palvelusetelistä tiedottamisessa. Palveluiden hinnat eivät ole kuntalaisen tiedossa helposti. Aina ei tiedä mikä palvelu kuuluu seteliin, ja mikä taasen on ylimääräistä.

Kokouksessa esitellyssä PJSssä ehdotettiin, että virasto selvittäisi palvelusetelin käyttömahdollisuuden. Esitin kokouksessa, että tuo lause poistetaan suunnitelmasta, ja odotetaan ensin mitä koko kaupungin strategian tasolla päätetään. Valitettavasti muu lautakunta ei kokenut asiaa ongelmalliseksi. Sinänsä on toki huomattava, että selvittäminen ei vielä tarkoita käyttöönottamista. Varsinainen vääntö asiasta on siis vielä edessä.

Yksityiset päiväkodit

Toinen suuri kysymys PJS:ssä oli yksityiset päiväkodit. Niiden halpuuden ja määrän lisäämisen puolesta paperissa kirjoitetaan useassakin eri kohdassa. Kerava on viime vuosina lisännyt vuosi vuodelta yksityisten päiväkotien määrää. Vasemmisto on linjannut, että yhdistyspohjaiset (taide-, kieli- ja urheiluseura) yksityiset päiväkodit voivat täydentää varhaiskasvatuspuolta, jossa pääpaino on omalla päiväkotitoiminnalla.

Viime keväänä bisnestä varhaiskasvatuksella tekevät valtakunnallinen terveysjätti Coronaria ilmoitti olevansa kiinnostunut päiväkotien pyörittämisestä Keravalla. Voitot päiväkodeista revitään muun muassa hieman pienemmillä tiloilla ja nuorten työntekijöiden matalammilla palkoilla.

Nostin viime viikon kokouksessa esiin, että PJS:ssä pitäisi myös huomioida, että laadun valvonta on paljon haasteellisempaa yksityisten päiväkotien puolella. Se tapahtuu lähinnä päiväkotia käyttävien lasten vanhempien ja alueviraston kautta. Tuntien kyseisen viraston resurssit, ei sekään kovin usein voi päiväkoteja tarkistaa. Julkisuuteen on noussut yksityisten päiväkotien ongelmia. Eniten näitä on havaittu Helsingissä, jossa Kidson –päiväkotiyrityksen konkurssi uhkasi jättää 160 lasta ilman päivähoitopaikkaa. Taloussanomat kirjoitti tänään teemasta laajemmin pohtien yksityisten päiväkotien resursseja pyörittää päivähoitoa.

” Suomen Asiakastiedon mukaan yksityisistä päiväkotituottajista kahdeksan prosentin luokitus on heikko eli tasolla C. Kolmen prosentin taloustilanne on sellainen, että luokitus yltää välttäväksi eli tasolle B. Viidenneksen luokitus on tyydyttävä ja yli puolen hyvä. Kolmen A:n huippuyrityksiä on yksi.”
Vasemmiston valtuutettu Veronika Honkasalo kysyi mitä kaupunki aikoo tehdä, että yksityisten päiväkotien tilanteesta oltaisiin paremmin selvillä.

Taloussanomien haastattelussa varhaiskasvatuksen asiantuntija Pirjo Verta sanoo, että Kidsonin tapauksesta otetaan opiksi. Yritysten taloudellinen tausta selvitetään paremmin. On muuten mielenkiintoista, että monet yksityisen päiväkotitoiminnan pyörittäjät sanovat, ettei toiminnasta voi saada voittoa. Silti bisnespäiväkodit mainostavat, että voittoja voi tulla jopa 20 prosenttia. Herää vain kysymys mistä voitto otetaan.

Yksityiset päiväkodit voivat siis näyttää pikaisesti katsottuna hyvältä ratkaisulta varhaiskasvatuksen resurssiongelmiin, mutta tarkemmin katsottuna siihen sisältyy paljon riskejä. Oma päivähoidon kehittäminen voisi olla monella tapaa järkevämpää. Toki on tärkeää siinäkin avata koko hoitoketju, ja miettiä miten sitä voisi kehittää paremmaksi ja taloudellisesti kestävämmäksi. Tässä nimenomaan taas pitäisi käyttää hyväksi työntekijöiden ammattitaitoa.