Turvallisuutta ratkaistaan ennaltaehkäisemällä

Valtuusto keskusteli eilen kaupunkimme turvallisuudesta.

Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kertoi, että turvallisuuden luomisessa on tärkeää ennaltaehkäisevä työ. Se näkyy koulujen perheenohjaajina, ankkuri-nuorisotyönä, etsivää nuorisotyötä, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Samaan aikaan turvallisuutta pitää vahvistaa kaavoituksella ja suunnittelulla. Valoisampia katuja jne.

Kaupungin turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio kertoo, että Keravalla on ollut normaalia enemmän levottomuuksia, ryöstöjä ja varkauksia kaupunkialueella, etenkin keskustassa. Kaupunki on aloittanut monia toimia ja tekee kiinteää yhteistyötä poliisin kanssa. Komokallio peräsi taloyhtiöiltä tarkempia toimia turvallisuusongelmien ratkomisessa. Hän kertoi, että kaupunki on aloittanut viikoittaisen turvallisuusviestinnän.
Komokallio korosti jalkautuvan nuorisotyön tekevän tärkeää työtä kohdatessaan nuoria kaduilla ja ohjatessaan heitä tarvittaessa kaupungin palveluiden piiriin.

Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen kiitti maan hallitusta, että vihdoinkin on saatu poliisille lisää resursseja. Hän kertoi faktoja alueen poliisityöstä ja keskeisistä painopisteistä.

Keravalainen poliisi Jussi Huhtela korosti Keravan olevan turvallinen kaupunki ja kertoi rikosten määrän yleisesti olevan laskussa. Silti hän ymmärsi somessa käytävää turvallisuuskeskustelua. Suurella osalla ihmisistä menee entistä paremmin, mutta pienellä osalla on kerrostuvaa ongelmaa. Automurtojen määrässä on selkeä piikki Keravalla. Huhtela arvioi, että varkaat tulevat jäämään kiinni ja sitten paljastuu suurempi varkauksien sarja. Samalla hän kehotti ettei kukaan jätä mitään arvokasta autoihin.

Ankkuritoiminta on poliisin ennaltaehkäisevää työtä. Kohteena ovat lapset ja nuoret, kertoi ylikomisario Kimmo Hyvärinen. Keravalla ollaan toiminnassa pitkällä koska kaupunki oli sitä ensimmäisten joukossa pilotoimassa.

Kysyin keskustelussa, miten hallituksen lisäämät poliisiresurssit ovat näkyneet poliisin arkisessa työssä. Onko poliisipartioiden liikkumista Keravalla lisätty kuluneen vuoden aikana. Miten jalkautuminen / liikkuminen käytännössä tapahtuu Keravalla muissa kaupunginosissa kuin kaupungin keskustassa sekä lisäksi millaistans. lähiötyötä poliisi Keravalla tekee.
Kysyisin myös Keravan omasta työstä. Teemme paljon tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jota tässäkin on mainittu aiemmin. mutta miten päihteidenkäyttäjät pääsevät katkolle ja riittävän pitkään kuntoutukseen.

Poliisit kertoivat resurssien lisäys konkreettisesti tarkoittaa 20 uutta poliisia kentälle. Poliisit kiertävät säännöllisesti ja keskustelevat alueella. Olennaista lähiötyötä on ennaltaehkäisevä ankkurihanke.
Poliisit pitävät myös tosi tärkeänä, että päihteiden käyttäjät ohjataan vieroitukseen ja kuntoutukseen. He näkivät tärkeänä, että kunnilla on tähän tarpeeksi resursseja.

Turvallisuutta rakennetaan kaupungissa jokapäiväisessä arjessa poliisin ja järjestöjen kanssa. Kaupungin puolella budjetissa on tärkeä varmistaa ennaltaehkäisevän työn resurssit jatkossakin sekä parantaa kaupunginosien turvallisuutta yhteisöllisyydellä.

Vuosi takana – paljon tekoja sinun elämäsi parantamiseksi

Ensimmäisen vuoden päätteeksi on hyvä pysähtyä hallituksen tärkeimpien saavutusten äärelle. Viiden puolueen muodostaman kansanrintamahallituksen yhteistyö on johtanut tärkeisiin ja tarpeellisiin päätöksiin tasa-arvoisen ja hiilineutraalin Suomen ja maailman puolesta. Hallituksen saavutukset ovat yhteisiä, mutta tässä listassa esittelemme uudistukset, jotka ovat vasemmistoliitolle erityisen tärkeitä. Niiden ansiosta Suomi on oikeudenmukaisempi kaikille, ei harvoille.

Vasemmistoliitto päätti ensimmäisenä suomalaisena puolueena järjestää neuvoa antavan jäsenäänestyksen hallitustyöhön osallistumisesta. Äänestäneistä jäsenistä yli 97 prosenttia kannatti hallitukseen osallistumista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson luonnehti tuolloin Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti -hallitusohjelmaa käänteentekeväksi, sillä “se merkitsee leikkausten loppumista ja hyvinvoinnin rakentamisen aloittamista”.

Koronakriisin seurauksena yhteiskunta on juuri nyt hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vielä vuosi sitten. Kriisin myötä hallituksen tavoite taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Suomesta on kuitenkin ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Suomi nousee koronakriisistä panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja tasa-arvoon. Onkin elintärkeää, että Suomella on tällä hetkellä hallitus, jonka tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on ihmisten hyvinvointiin panostaminen, ei yritysten voittomarginaalien kasvattaminen. 

Vasemmistoliitto on puolue, joka pitää kiinni arvoistaan kaikissa tilanteissa. Siksi on tärkeää myös arvioida työmme tuloksia. Näistä saavutuksista Suomen hyvinvoinnin eteen olemme ylpeitä.

  1. Hallitus on muuttanut Suomessa viime vuodet vallinnutta talouspolitiikan linjaa, jossa painottuivat varakkaita suosivat veronalennukset ja sosiaaliturvaan sekä koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallitus on sitoutunut tuloerojen kaventamiseen ja työllisyyden parantamiseen talouspolitiikan keskeisinä tavoitteina ja virittänyt finanssipolitiikkansa elvyttäväksi. Hallitusohjelmaan tehtiiin ensimmäistä kertaa koskaan kirjaus ylimääräisestä suhdannevarauksesta taloudellisten kriisien varalle. 
  2. Vasemmistoliitto on koronakriisin hoidon yhteydessä vaatinut sosiaalisen kriisin ratkaisemista ja kriisistä kärsineiden ihmisten tukemista. Lisätalousarvioissa hallitus turvasi vasemmistoliiton keskeisimmille vaatimuksille rahoituksen. Näitä ovat muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, noin 1,5 miljardin euron kuntatalouspaketti (joka sisältää joukkoliikennetuen), tuki perheiden toimeentulolle kotona olevien lasten hoitamiseksi koronakriisin aikana sekä koronasta kärsineiden toimeentulotuen asiakkaiden aseman parantaminen.
  3. Hallitus on päättänyt satojen miljoonien eurojen ilmastorahaston perustamisesta. Rahaston on tarkoitus keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen investoinneilla.
  4. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen käynnisti ensi työkseen epäonnistuneen ja epäreilusti työttömiä kurittaneen aktiivimallin purkamisen. Hallitus purki aktiivimallin 1.1.2020 alkaen.
  5. Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä ja korotti pienimpiä eläkkeitä, eli takuueläkettä 50 eurolla ja kansaneläkettä 34 eurolla.
  6. Hallitus on tehnyt pienitulosten arkea helpottavia ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä. Perusturvaetuuksia kuten työttömyysturvaa, sairas- ja vanhempainpäivärahaa sekä kuntoutustukea korotettiin 20 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla ja elatustukeen tehtiin seitsemän euron korotus.
  7. Hallitus uudistaa perhevapaita niin, että vanhempien välinen tasa-arvo paranee ja perheille tulee enemmän valinnanmahdollisuuksia. Hallitus on löytänyt uudistamisella yhteisen mallin, jossa molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään noin seitsemän kuukauden mittaiseen vanhempainvapaaseen. Omasta vapaastaan voi luovuttaa toiselle vanhemmalle kolmen kuukauden mittaisen jakson. Lisäksi raskaana oleva vanhempi saa raskauden suojelemiseksi yhden kuukauden pituisen vapaan ennen lapsen syntymää.
  8. Korona-aikana hallitus paransi työttömien tilannetta lyhentämällä väliaikaisesti työttömyyden omavastuita ja linjaamalla, että korona-aika ei kuluta työttömyysturvan kokonaiskestoa. Lisäksi hallitus korotti työttömyysturvan suojaosuutta määräaikaisesti 500 euroon. 
  9. Hallitus on käynnistänyt ylihallituskautisen sosiaaliturvan uudistamishankkeen, jonka tarkoitus on päivittää kankea järjestelmämme vastaamaan nykypäivän työelämää.
  10. Lääkehuollon tiekartan rahoituksen varmistuminen ja toimeenpanon käynnistymisen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa myös uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä.
  11.  Hallitus kehittää vakuutuslääkärijärjestelmää. Lakimuutoksilla lisätään vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Muutoksilla pannaan täytäntöön hallitusohjelman kirjaus vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen mietinnön mukaisesti. 
  12.  Hoivakodeissa asuvien vanhusten asema ja liian pieni määrä hoitajia on ollut kansallinen häpeätahra. Hallitus päättää uudesta 0,7 hoitajamitoituksesta ja turvaa inhimillisen vanhuuden hyvinvointivaltiomme rakentajille. 
  13.  Hallitus on lähettänyt sote-uudistuksen lausuntokierrokselle. Tällä kertaa kyseessä ei ole kaupallisten sote-konsernien ehdoilla tehty bisnesmalli, vaan hyvään hoitoon keskittyvä koko Suomen kannalta oikeudenmukainen kokonaisuus.
  14.  Hallitus laati mielenterveysstrategian ja käynnisti sen toimeenpanon. Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Rahoitusta myös kohdennetaan lisäämään mielenterveysosaamista kunnissa, parantamaan kuntouttavia palveluja työelämässä, sekä ehkäisemään itsemurhia. Opiskeluhuollossa otetaan käyttöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvia menetelmiä.
  15.  Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan määrätietoisesti. Tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoden 2023 loppuun mennessä. Asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa ovat mukana suurimmat kaupungit, palveluntuottajat, järjestöt ja valtion toimijat. Painopiste on kuntien asunnottomuustyössä, johon ohjelmassa tarjotaan rahoitusta ja muuta tukea.
  16.  Hallitus toteuttaa kaikkien aikojen kunnianhimoisimman omistajapoliittisen periaatepäätöksen ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Periaatepäätöksessä otetaan huomioon ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät seikat valtio-omistajan toiminnassa selvemmin kuin milloinkaan aiemmin.
  17.  Hallitus hyväksyi kunnianhimoisen harmaan talouden torjunnan periaatepäätöksen, joka muun muassa vahvistaa moniviranomaisyhteistyötä ja harmaan talouden ennalta ehkäisyä sekä vahvistaa yleisesti viranomaisten toimintaedellytyksiä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.
  18.  Hallitus lisäsi palkkatuen määrärahoja ja poisti kolmannen sektorin työllistämistä rajoittavan kiintiön. 
  19.  Hallitus vastasi osaavan työvoiman puutteeseen esimerkiksi lisäämällä täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutusten käyttöä neljällä miljoonalla eurolla.
  20.  Hallitus osoitti lisäresursseja maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin.
  21.  Hallitus lisäsi TE-toimistojen määrärahoja muun muassa työkykyohjelman toteuttamiseksi. Ohjelmalla tuetaan osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään.
  22.  Hallitus mahdollisti väliaikaisena koronatoimenpiteenä yrittäjien työttömyysturvan ilman, että yritystoimintaa tarvitsee pistää jäihin.
  23.  Osana koronatoimia hallitus päätti kulutusluottojen väliaikaisesta korkokatosta ja suoramarkkinointikiellosta. Vasemmistoliitto tavoittelee tästä pysyvää asiantilaa.
  24.  Ulosottomenettelyn väliaikaisella keventämisellä koronakriisin vuoksi helpotettiin velallisten asemaa mahdollistamalla esimerkiksi lyhennysvapaat kuukaudet tai maksuaikojen siirtämisen myöhemmäksi. 
  25.  Hallitus on kohdistanut ammatillisen koulutuksen opettajiin ja ohjaajiin yhteensä 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosien 2019 ja 2020 aikana. Se tarkoittaa 1700–2000 opettajaa opettajien ja ohjaajien suhteesta riippuen. Tämä vastaa noin 10 prosentin lisäystä ammatillisten opettajien määrään.
  26.  Ammatillisen työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen lisätään 2,5 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lähtien.
  27.  Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon ohjelma, Oikeus osata, käynnistettiin kesäkuussa 2020. Ohjelma sisältää yhteensä 270 miljoonaa euroa rahoitusta ammatillisen koulun ja tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten.
  28.  Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaista yksikköhintaa on vahvistettu 18 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa.
  29.  Jatkuvan oppimisen hankkeisiin myönnetään 23 miljoonaa euroa. Hankkeilla vastataan nopeasti työelämän osaajapulaan sekä tuetaan työllisyyden kuntakokeilun tavoitteita ja alueellisten toimintamallien kehittämistä. Avustusta voi hakea myös maahanmuuttajien osaamisen ja työelämävalmiuksien parantamiseen.
  30.  Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuutta lisätään: perusrahoituksen osuus säilytetään vuoden 2020 tasolla eli 70 prosentissa.
  31. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus kaikille lapsille. Palautimme kaikille lapsille edellisen hallituksen poistaman oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen – vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta.
  32.  Hallitus panostaa merkittävästi perustopetukseen ja varhaiskasvatukseen Oikeus oppia -ohjelmalla, joka koostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi toteutettavista hankkeista. Hallitusohjelmaan kirjattuun perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan kolmen vuoden aikana 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 125 miljoonaa euroa.
  33.  Hallitus vahvisti yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin  40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Osana koronatoimenpiteitä hallitus lisäsi myös korkeakouluopiskelijoiden aloituspaikkoja. Tänä syksynä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 2200 aloituspaikkaa lisää ja yliopistot 2048 lisäaloituspaikkaa.
  34.  Opintoraha sidotaan indeksiin 1. elokuuta 2020 alkaen, huoltajakorotusta korotettiin 25 eurolla vuoden 2020 alusta.
  35.  Hallituksen toimien johdosta Suomi pitää entistä parempaa huolta tieverkostaan. Tämä on tärkeää koko maan pitämiseksi asuttavana. Perusväylänpitoon tehtiin vuoden 2020 alusta 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus.
  36.  Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa.
  37.  Isojen raidehankkeiden edistäminen: Tunnin juna ja Suomi-rata. Hallituksen pääomitus- ja suunnitteluvaraukset, hankeyhtiöiden perustaminen ja CEF-tuen hakeminen.
  38.  MAL-sopimuksien avulla edistetään asunnottomuuden vähentämistä, kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotantoa, panostukset kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.
  39.  Hallitus osoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuoden 2020 talousarviossa 24,5 miljoonaa euroa ja LTAE4:ssä vielä 18 miljoonaa euroa.
  40.  Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin lisättiin hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite. Uusissa linjauksissa sovitetaan myös yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään.
  41.  Hallitus päätti ohjelmassaa laajentaa kansallispuistoverkkoa ja kasvattaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Uusia luonnosuojelualueita on perustettu jo esimerkiksi Pohjois-Karjalaan. METSO-ohjelman avulla suojeltiin viime vuonna noin 4 700 uutta metsähehtaaria. Tärkeitä elinympäristöjä turvattiin lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla noin 2 400 hehtaarin edestä. Laajempia, tilarajat ylittäviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin yhteensä yli 100 hehtaarin verran.
  42.  Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU tukee vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista yhteensä 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen.
  43.  Hallitusohjelman mukaisesti nimettiin Suomen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala, sijaintipaikkanaan Seinäjoki.  
  44.  Suomi on nostanut pakolaiskiintiötä 850 henkilöön heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseksi.
  45.  Hallitus on päättänyt vastaanottavansa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa, pääasiassa alaikäistä turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Kyprokselta.
  46.  Hallitus lisää poliisien määrää ja panostaa kansalaisten turvallisuuteen.
  47.  Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi on syyttäjälaitoksen, tuomioistuimien ja oikeusavun resursseja lisätty samassa suhteessa kuin poliisien määrää on lisätty. Lisäksi näytön vastaanottamista keskitetään käräjäoikeuksiin, joissa todistelu videoidaan mahdollisia muutoksenhakuasteiden käsittelyjä varten. 
  48.  Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen lisätty resursseja muun muassa talous- ja velkaneuvontaan.
  49.  Suomi pitää EU-politiikassa esillä kestävän kehityksen tavoitteita, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
  50.  Suomi nosti hyvinvointitalouden vahvasti EU-agendalle puheenjohtajuuskaudellaan ja aiheesta hyväksyttiin ministerineuvoston päätelmät. Hyvinvointitaloudella varmistetaan, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin samalla kun yhteiskuntien kestävyys paranee. Hyvinvointitaloudessa luodaan hyvän kehä, jossa ihmisten hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan ja hyödyttävät sekä ihmisiä että koko yhteiskuntaa.
  51.  Hallitus panostaa energiatehokkuuden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja tukee ihmisiä tuntuvalla summalla, jotta oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi mahdollista jokaiselle. Tuen avulla on mahdollista esimerkiksi luopua öljylämmityksestä, parantaa eristystä tai siirtyä käyttämään aurinkopaneeleja. Tukeen käytetään 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuosittain 40 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.


    Lähde: Vasemmistoliitto

Puistojen roskaongelma ratkaistavissa älyroskiksilla

Lehtien palstat ja sosiaalinen media on ollut tämän kevään täynnä kuvia puistojen ylipursuavista roska-astioista ja pitkin puistoa levinneistä roskista. Tämä ei ole ollut pelkästään suurten kaupunkien haaste vaan myös tuttu näky meillä Keravallakin.

Olemme strategiassa nostaneet esiin puistojen roolin viheralueina ja haluamme kehittää niitä yhä enemmän kaupunkilaisten vapaa-ajan viettopaikoksi, joissa voi harrastaa monenlaista tai vaan ottaa iisisti. On selvää, että roskaaminen ei linkity pelkästään koronakriisin aikaan, vaan on myös tulevina kesinä edessämme. Siksi olisikin järkevää selvittää miten kehittää jätteiden keräämistä, jotta puistoissa olisi parempi viihtyä ja ympäristö ei kuormittuisi roskista.

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että kaupunki kartoittaa keinoja ratkoa puistojen roskaongelmaa. Tässä olisi hyvä selvittää voisiko roska-astioita uusia tilaavampiin kannellisiin roska-astioihin.

Ehdotamme, että Kerava tutustuisi Helsingissä käytössä oleviin aurinkovoimalla jätteensä puristaviin älyroska-astioihin. Tässä yhdistyy smartcity-ajattelu ja ympäristön kuormituksen vähentäminen. Älyroska-astiat puristavat jätteensä uusiutuvalla energialla ja ilmoittavat täyttymisestään itsenäisesti jätehuoltoon reaaliajassa. Kyseiset puristavat roska-astiat pudottivat tyhjennysajojen määrän kuudesosaan aiemmasta. Kuljetusten ja päästöjen lisäksi muovisten jätesäkkien tarve väheni suuresti. Yleisimmin Suomen kaduilla käytössä olevaan 60 litran katuroskikseen verrattuna tyhjennykset vähenevät yli 95 prosenttia, samoin niiden hiilijalanjälki.

Keravalla 08.06.2020

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Pihkaniitty pelastuu

Hyviä uutisia. Näyttää siltä, että Pihkaniityn kaupunkimetsä saadaan pelastettua. Se on erinomainen asia keravalaisille ja tuusulaisille. Hienoa, että toisilla kannat muuttuvat.

Muistan viime valtuustokaudella kun puolustimme (vasemmistoliitto ja vihreät) asiaa valtuustossa ja metsän puolustajat toivat adressin sinne. Silloin perusteltiin Pihkaniityn kaavaoittamista, että kyllä Keravalle pitää saada tilaa pientaloasumiselle, jotta saadaan varakkaita veronmaksajia.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti kaavan yhteydessä keskustan ylöspäin rakentamista ja pientalokaavoittamista eimetsällisille alueille Kytömaalle ja Kaskelaan. Tuolloin hävisimme äänestyksen yleiskaavan osalta, mutta sen jälkeisissä kuntavaaleissa moni meistä, joka nosti Pihkaniityn tärkeyden esiin, menestyi vaaleissa.

On selvää, ettei lähimetsiä pidä jyrätä. Olemme odottaneet millon asia palaa uudestaan valtuustoon ja siitä käydään uusi vääntö. Olen tosi tyytyväinen jos Pihkaniityn metsiä ei lähetä kaavoittamaan ja yhtälailla myös siitä, että Tuusula perui samaisen alueen metsähakkuut.

Suuri kiitos omasta puolestani kaikille, jotka ovat puolustaneet yhteistä kaupunkimetsäämme. Jatketaan työtä hyvän elinympäristön puolesta.

Juhani Lohikoski,

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vetäjä.

Tekojäärata Keravalle?

Jätimme Pia Lohikosken johdolla aloitteen tekojääradan selvittämisestä Keravalle.

Talviurheilu, etenkin jäälajit, ovat olleet kautta aikain suomalaisten suosiossa. Tätä kuvaa se, että maassamme on liki 300 jäähallia. Hallit ovat kuitenkin pitkälti seurojen käytössä, joten vapaamuotoinen harrasteluistelu ja pipolätkä jäävät luonnonjäille.

Useina viime talvina kausi, jona kaupunkilaiset ovat päässeet ulkojäille luistelemaan, on jäänyt lyhyeksi tai jopa olemattomaksi leutojen ilmojen vuoksi. Luistelun harrastamisen mahdollisuus jää kapeaksi, jos ainoa mahdollisuus ovat tiettyinä päivinä olevat vapaavuorot jäähallilla.

Näyttää selvältä, että leudot talvet tulevat jatkumaan tulevaisuudessakin. Tämä kaventaa lasten, nuorten ja kaikkien muidenkin talviliikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Vaikeaa on myös edistää koululaisten luistelutaitoja, kun koulujen kentille ei enää saada tehtyä kunnon ulkojäitä.

Monissa kaupungeissa edellä mainittu ongelma on ratkaistu ulkotekojääradalla. Se varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa talvikaudella luistelua.

Me allekirjoittaneet valtuutetut haluamme, että kaupunki selvittää mitä ulkotekojäärata maksaisi ja mitkä olisivat sille järkeviä sijoituspaikkoja. Sijoitusta mietittäessä olisi hyvä pohtia, että tekojäärata olisi sellaisessa paikassa, että se saavuttaisi mahdollisimman suuren kävijäryhmän sekä sitä miten sen toteutuksen hiilijalanjälki jäisi mahdollisimman pieneksi.

Aloitteen allekirjoitti 29 valtuutettua valtuustoossa 03.02.2020

Edistetään talvipyöräilyä

Pyöräily on hyvä ja päästötön liikuntamuoto. On hienoa, että Keravan kaupunki on viime vuosina monin tavoin edistänyt pyöräilyn lisääntymistä kaupungissamme. On kehitetty strategisesti pyöräilyä, parannettu pyöräteitä ja sekä lanseerattu omaleimaiset kaupunkipyörät.

Keravalaiset pyöräilevät paljon. Sen näkee joka aamu asemalla, kun yrittää löytää vapaata pyörätelinettä.

Pyöräilijöiden määrä vähenee kuitenkin talvikaudella selkeästi. Syyksi kansallisissa tutkimuksissa on noussut liukkaat ja lumiset väylät sekä kylmyys. Näistä kaksi ensimmäistä voitaisiin helposti taklata harjasuolaamalla keskeiset pyörätiet, niin että ajaminen olisi turvallisempaa. Harjasuolaus on monissa Keski- ja Pohjois-Euroopan kaupungeissa yleisesti käytetty pyöräväylien talvihoidon keino. Suomessa se on käytössä mm. Helsingissä ja Turussa.

Me valtuutetut ehdotamme, että kaupunki pilotoi harjasuolausta pitäen keskeiset pyörätiet ajettavina talvikaudella Keravalla.

7.10.2019 Kerava
Juhani Lohikoski
Nina Korventaival
Jukka Nissinen
Juha Ryhänen
Karoliina Veikkonen

Aloitteen allekirjoitti 33 valtuutettua.

Kuva: Wikipedia

Sähköbussit aloittavat Keravalla

Kuntavaaleissa yksi kärkiteemoistani oli julkisen liikenteen vahvistaminen ja siirtyminen bussiliikenteessä sähköbusseihin. Oli tosi hienoa lukea tänään, että sähköbussit aloittavat liikennöimisen Keravalla ensi viikolla.

Sähköbussit saapuvat Keravan joukkoliikenteeseen ensi maanantaina 12.8.2019, kun Pohjolan Liikenteen kymmenen uutta täyssähköbussia otetaan käyttöön HSL:n reiteillä.

Keravalla uudistus tarkoittaa reipasta satsausta myös kaupungin ilmastotyöhön: sekä joukkoliikenteen ilmanlaatuun vaikuttavat lähipäästöt että hiilidioksidipäästöt vähenevät uusien bussien tulon myötä. Sähköbussit eivät tuota lainkaan lähipäästöjä, kuten typen oksideja. Keravalle tulevien uusien bussien myötä kaupungin hiilidioksidipäästöjen arvioidaan laskevan yli 1,5 miljoonalla kilolla vuodessa, kertoo kaupunki tiedotteessaan.

Sähköbussit vastaavat hyvin kaupunkiliikenteen tarpeita. Sähköbussit kuluttavat energiaa 75 prosenttia vähemmän kuin dieselillä kulkevat linja-autot. Lisäksi sähkö, jolla Pohjolan Liikenteen bussit kulkevat, on tuotettu vesivoimalla.

Keravalaisten matkustusmukavuuskin parantuu uudistuksen myötä. Kaikki liikenteeseen tulevat uudet bussit on varustettu muun muassa matkustamotilan ilmastoinnilla, sekä USB –latauspistokkeilla. Hiljainen ääni ja tasainen kulku tekevät matkanteosta entistä miellyttävämpää, tiedotteessa luvataan.

Kyseisiä busseja on käytössä muun muassa Islannissa, Tanskassa ja Englannissa.

Bussit perusladataan Pohjolan Liikenteen varikoilla yöllä ja latausta täydennetään tarvittaessa päivän aikana. Yhdellä latauksella voidaan ajaa jopa 300 km.

Diesel-moottorin, vaihdelaatikon ja päästöyksikön sijasta busseissa on vain pienikokoinen sähkömoottori.

Konkreettisia ilmastotekoja Keravalle

Me kaikki olemme kuulleet tukholmalaisesta koululaisesta Greta Thunbergista, joka päätti, ettei kukaan ole liian pieni vaikuttaakseen asioihin. Kevään aikana tuhannet oppilaat lakkoilivat Suomessa ja miljoonat maailmalla tuodakseen esiin huolensa ilmastonmuutoksesta, ja siitä, etteivät aikuiset ota uhkaa tarpeeksi vakavasti.

Hallitusten ilmastopaneeli IPCC julkaisi kattavimman tieteellisen kartoituksen ilmastonmuutoksesta. Raportissa viitataan 6 000 tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa yli 90 kirjoittajaa 40 maasta. Raportissa nostettiin vakava huoli maapallon lämpötilan nousemisesta ennakoitua enemmän, jos ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään tarpeeksi nopeasti. Se aiheuttaisi katastrofaalisia seurauksia.

Meidän valtuutettujen mielestä Keravan on vastattava tutkijoiden, nuorten ja järjestöjen esiin nostamiin vaatimuksiin. Tarvitaan konkreettisia ilmastotekoja, kuten vaikkapa:

1. Jokaisen hallintokunnan tulee miettiä miten se voi pienentää hiilijalanjälkeä arkisessa toiminnassaan.

2. Tuetaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Plan International:in haastetta kannustaen keravalaisia kouluja tekemään omat ilmastoteot. Palkitaan parhaimmat ideat.

3. Laajennetaan ylijäämäruuan myyntiä kattamaan useampia kouluja.

4. Tehdään Kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelma Keravalle osana SECAP-hanketta, joka ohjaa toimintaamme vähentämään päästöjä.

Keravalla 3.6.2019

Valtuutetut
Juhani Lohikoski ja 31 muuta valtuutettua.

Maksuton kesäruokailu jatkuu Keravalla

Olen tosi ylpeä siitä, että saimme aikoinaan ajettua läpi Pia Lohikosken aloitteen lasten maksuttomasta kesäruokailusta. Nyt se jatkuu toista kesää Keravalla.

Kaupunki tarjoaa koujen kesälomien aikana Keravan kaupunki tarjoaa maksuttoman keitto- tai laatikkolounaan kaikille alle 16-vuotiaille keravalaisille lapsille ja nuorille. Lounasta tarjotaan Ahjon ja Savion koulujen pihassa sekä kirjaston edessä arkipäivisin klo 12-12.30. Puistoruokailut jatkuvat perjantaihin 26. heinäkuuta asti.

Useimmiten tarjolla on keittoruokia, ja kaksi kertaa viikossa tarjolla on kasvisruokaa. Kaikki ruuat ovat laktoosittomia, mutta muita erityisruokavalioita ei huomioida. Tutustu päivän lounaan ruokalistaan. Ruokalistakierto on kolme viikkoa.

Puistoruokailuun ei tarvitse ilmoittautua. Mukaan jokainen ruokailija tarvitsee oman lautasen ja lusikan sekä haluamansa juoman. Puistoruokailu sisältää pääruuan ja tukevamman lounaasta saa, jos lounaaseen lisää mukaan vielä kotoa tuodun voileivän.