Konkreettisia ilmastotekoja Keravalle

Me kaikki olemme kuulleet tukholmalaisesta koululaisesta Greta Thunbergista, joka päätti, ettei kukaan ole liian pieni vaikuttaakseen asioihin. Kevään aikana tuhannet oppilaat lakkoilivat Suomessa ja miljoonat maailmalla tuodakseen esiin huolensa ilmastonmuutoksesta, ja siitä, etteivät aikuiset ota uhkaa tarpeeksi vakavasti.

Hallitusten ilmastopaneeli IPCC julkaisi kattavimman tieteellisen kartoituksen ilmastonmuutoksesta. Raportissa viitataan 6 000 tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa yli 90 kirjoittajaa 40 maasta. Raportissa nostettiin vakava huoli maapallon lämpötilan nousemisesta ennakoitua enemmän, jos ilmastonmuutosta ei pystytä hillitsemään tarpeeksi nopeasti. Se aiheuttaisi katastrofaalisia seurauksia.

Meidän valtuutettujen mielestä Keravan on vastattava tutkijoiden, nuorten ja järjestöjen esiin nostamiin vaatimuksiin. Tarvitaan konkreettisia ilmastotekoja, kuten vaikkapa:

1. Jokaisen hallintokunnan tulee miettiä miten se voi pienentää hiilijalanjälkeä arkisessa toiminnassaan.

2. Tuetaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Plan International:in haastetta kannustaen keravalaisia kouluja tekemään omat ilmastoteot. Palkitaan parhaimmat ideat.

3. Laajennetaan ylijäämäruuan myyntiä kattamaan useampia kouluja.

4. Tehdään Kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelma Keravalle osana SECAP-hanketta, joka ohjaa toimintaamme vähentämään päästöjä.

Keravalla 3.6.2019

Valtuutetut
Juhani Lohikoski ja 31 muuta valtuutettua.

Maksuton kesäruokailu jatkuu Keravalla

Olen tosi ylpeä siitä, että saimme aikoinaan ajettua läpi Pia Lohikosken aloitteen lasten maksuttomasta kesäruokailusta. Nyt se jatkuu toista kesää Keravalla.

Kaupunki tarjoaa koujen kesälomien aikana Keravan kaupunki tarjoaa maksuttoman keitto- tai laatikkolounaan kaikille alle 16-vuotiaille keravalaisille lapsille ja nuorille. Lounasta tarjotaan Ahjon ja Savion koulujen pihassa sekä kirjaston edessä arkipäivisin klo 12-12.30. Puistoruokailut jatkuvat perjantaihin 26. heinäkuuta asti.

Useimmiten tarjolla on keittoruokia, ja kaksi kertaa viikossa tarjolla on kasvisruokaa. Kaikki ruuat ovat laktoosittomia, mutta muita erityisruokavalioita ei huomioida. Tutustu päivän lounaan ruokalistaan. Ruokalistakierto on kolme viikkoa.

Puistoruokailuun ei tarvitse ilmoittautua. Mukaan jokainen ruokailija tarvitsee oman lautasen ja lusikan sekä haluamansa juoman. Puistoruokailu sisältää pääruuan ja tukevamman lounaasta saa, jos lounaaseen lisää mukaan vielä kotoa tuodun voileivän.

Kevytliikenneväylä Kaskelantielle

Vuoden 2014 lopussa valmistui Keravan liikennejärjestämissuunnitelma 2035 raportti. Se arvioi liikennejärjestelmän nykytilannetta, ennustaa tulevaa ja tekee toimenpide-ehdotuksia. Raportin kärki on pääasiassa ajoneuvoliikenteessä, mutta joukkoliikennettäkään ei unohdeta. Oman pienen osansa saa myös jalankulku ja pyöräily.

 

Raportissa nostetaan esiin tärkeäksi parantaa pyöräilyn pääreittien tasoa, mahdollistaa eri puolelta kaupunkia saumaton pääsy keskustaan sekä kehittää uusia pyöräreittejä syntyville asuinaluille, ja esimerkkinä mainitaan Kaskelan alue. Ajatuksena on, että hyvät ja turvalliset pyöräreitit lisäävät turvallisuutta, vähentävät autojen käyttöä sekä painetta lisäparkkipaikkoihin joukkoliikenteen liittymispaikoilla etenkin aseman seudulla.

 

Kaskelan alueen kaavoitus on käynnissä, ja tavoitteena on lisätä selkeästi kiinteistö- ja asukasmäärää. Samoin Päivölänlaaksoon avataan uusi alakoulu syksyllä 2019. On tärkeää varmistaa lasten turvalliset kulkureitit kouluun.

Kaskelantietä on jo pitkään pidetty turvattomana, ja alueen asukasyhdistys on toivonut, että kaupunki rakentaisi noin 1,5 kilometriä pitkän kevytväylän Laineentien pohjoisesta liittymästä Päivöläntielle, jossa se yhdistyisi kaupungin kevyen liikenteen verkostoon.

Me allekirjoittaneet tuemme asukasyhdistyksen esitystä, että kaupunki alkaa mahdollisimman pikaisesti selvittämään kevytväylän rakentamista Kaskelantien yhteyteen.

Kerava 5.2.2018

Juhani Lohikoski ja 25 muuta valtuutettua

11 luukku. Syrjintä

Suomea on usein kehuttu tasa-arvon maaksi. Tuore EU:n tutkimus kuitenkin asettaa Suomen yhdeksi Euroopan syrjimmistä maista. Lait ovat jo pitkään kieltäneet syrjinnän, mutta monelle maahanmuttajille, heidän jälkeläisilleen syrjintä on laajaa, ja etenkin työelämässä tapahtuvaa. Huolestuttavaa on se, että toisen polven maahanmuttajat kokemukset syrjinnästä ovat yleisempiä kuin ensimmäisen.

Syrjintää koetaan etenkin työnhaussa ja julkisissa palveluissa mutta myös yksityisissä palveluissa, kuten kaupoissa, hotelleissa, ravintoloissa ja pankeissa.

Moni kertoo myös, että poliisi on pysäyttänyt heidät kysyäkseen henkilötodistusta. Tämän on kokenut 38 prosenttia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Suomeen tulleista.

Syrjintä vaikeuttaa kotouttamista ja vähentää luottamusta instituutioihin.

Työtä syrjintää vastaan on vahvistettava ja samalla rasistiseen puheisiin ja tekoihin on puututtava. On myös selvää, että median pitäisi haastaa rasismilla flirttailevat politiikot, eikä normalisoida syrjivää keskustelua.

#joulukalenteri

10 luukku. Joukkoliikenne

On selvää, että henkilöautoliikennettä on pyrittävä vähentämään radikaalisti vastattaessa ilmastonmuutoksen haasteeseen. Joukkoliikenteen kehittäminen on siksi tärkeää. Olennaista on, että linjoja laajennetaan ja matkustamisen hintaa lasketaan selkeästi. Meidän on pyrittävä voittamaan mahdollisimman monta autoilevaa työmatkalaista joukkoliikenteen käyttäjäksi.

7 luukku. Solidaarisuus

”En usko hyväntekeväisyyteen, uskon solidaarisuuteen. Hyväntekeväisyys on vertikaalista, joten se on nöyryyttävää ylhäältä alaspäin suuntautuvana. Solidaarisuus on horisontaalista. Se kunnioittaa toista ja oppii toiselta ihmiseltä. Koen, että minulla on paljon opittavaa muilta ihmisiltä.”, Eduardo Galeano, urugualainen kirjailija.

Tehtävä ei ole niinkään jakaa almuja, vaan muuttaa yhdessä maailma paremmaksi paikaksi.