Hyvinvointiraportissa nostetaan esiin, että lasten hyvinvointi liittyy keskeisesti vanhempien hyvinvointiin. THL:n mukaan perheiden sosioekonominen asemalla on suuri vaikutus lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja syrjäytymiseen.
Nuorisobarometri kertoo, että perheissä, joissa on vakavia taloudellisia vaikeuksia, on enemmän alkoholismia, mielenterveysongelmia ja sairauksia. Jopa koulukiusaaminen on tavallisempaa tällaisissa perheissä.
Erilaiset sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset voimavarat siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Minun mielestä tämän perusteella pitäisi olla täysin selvää, että Keravalla pidetään kiinni jatkossakin tasa-arvoisesta päivähoito-oikeudesta. Emme halua jo pienestä alkaa erottelemaan lapsia heidän vanhempiensa elämän tilanteen mukaan.
Keravalaisten lapsiperheiden tuloasema oli vuonna 2014 heikompi kuin lähikunnissa. Työssäkäynti on hyvä suoja köyhyyttä vastaan, ja mutta on huomattava, että meillä on myös työssäkäyviä pientuloisia perheitä. Tämä kaikki tulisi huomioida kun mietitään lapsiperheiden käyttämien palveluiden asiakasmaksuja. Niissä ei ole korotusvaraa. Pikemminkin päinvastoin esimerkiksi terveyskeskusmaksut pitäisi poistaa, jota esitimme valtuustoaloitteessamme.
Tiedämme, että koulutus vaikuttaa keskeisesti menestymiseen työmarkkinoilla ja sitä kautta tuloihin. Kun perheen eniten tienaavan aikuisen koulutus on peruskoulutus, on lapsen köyhyysriski nelinkertainen korkea-asteen koulutuksen saaneiden vanhempien lapsiin verrattuna.
Siksi onkin todella tärkeätä varmistaa, että jokaisella nuorella on jatkokoulutuspaikka peruskoulun jälkeen. Vasemmiston mielestä Keravan pitäisi antaa koulutustakuu peruskoulun päättäville nuorille.
Keravalle surullinen ennätys
Viime vuosina 12-13 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle. Valtakunnallinen luku on pienempi.
Ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta olevia 20-29 vuotiaita nuoria oli viime vuoden kesäkuussa 200 kappaletta. Se oli 34,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu oli suurinta Uudenmaan kaupungeista.
Keravan nuorisotyöttömyys on korkea. Yli 16 prosenttia. Tässäkin selkeää kasvua edelliseen vuoteen.
Työmarkkinoilla on yhä vähemmän töitä joihin riittää pelkkä peruskoulu. Tämä trendi syrjäyttää etenkin nuoria miehiä. Miesten työllisyysasteen selkeä laskeminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma, joka heijastuu monella tavalla. Jatkokoulutustakuulla vastaamme tähän haasteeseen.
Yhtä lailla tärkeää on satsata peruskouluun, niin että kaikki pidetään mukana. Nuorisovaltuuston edustaja Verneri Laakkonen nosti hyvin esiin peruskoulun roolin koko ikäluokan kokoamisessa yhteen.
Kaikkien oikeus on terveellinen ja turvallisen oppimisympäristö. Siksi on tärkeää ratkoa sisäilmaongelmat ja taata myös rauhallinen oppimisympäristö, johon auttaa pienet luokkakoot. Peruskoulun arjessa olisi tärkeää huomioida lasten erilaiset oppimistavat. Tässä on hyvä tehdä yhteistyötä oppilashuollon kanssa, jota raportissa tuodaankin esiin.
Nuorisotyön rooli on tärkeä nuorten syrjäytymisen estämisessä. Sieppari, Jenga ja Ohjaamo tekevät tärkeää työtä tässä. Kuten professori Saari täällä aiemmin mainitsi on ongelmiin puututtava mahdollisimman nopeasti. Siksi on olisi tärkeätä, että kunta tarjoaisi kaikille peruskoulun päättäville jatkokoulutuspaikan ja aktiivisesti palkkatyöllistää työttömiä.